Historian professori Markku Kuismalla on lukuisia verrattomia ansioita. Vähäisin ei ole se, että hän on tehnyt historiantutkimuksesta jälleen lukukelpoista. Historiasta tuli taas kynän tiedettä 1970-luvun yhteiskuntateoreettisten harharetkien jälkeen.
Kuisma on taloushistorioitsija, mutta enemmän hänen tuotannossaan pohditaan yhteiskunnallisia ja poliittisia verkostoja talouden ratkaisujen ja ilmiöiden takana.
Tavan mukaan oppilaat kokoavat juhlakirjan professorinsa 60-vuotispäivän kunniaksi. Nämä tekstit ovat haarukkapaloja taloutemme kehityksestä keskiajan maanomistusriidoista nykypäivään. Usea lienee syntynyt väitöskirjojen ja muiden vaativien tutkimusten oheismietteinä.
Pikakelauksena selviää esimerkiksi, miten 1700-luvun aatelisto eli jatkuvassa keskinäisessä velkasuhteessa, usein täysin tyhjän päällä keskinäisen luottamuksen varassa aivan kuin nykyiset finanssilaitokset.
Unohdetun 1800-luvun viipurilaisen suuryrittäjän Paul Wahlin muistikirjasta taas paljastuu hyvin nykyaikaisen tuntuinen luottoluokitusjärjestelmä kunnollisiin A-ryhmän yrityksiin ja roskaluokan B-firmoihin. Lähes tuhannen mahdollisen kauppakumppanin lista ulottuu Australiaan asti.
Kuisman kollega, professori Juha Siltala osoittaa, miten Suomenkin historia on ollut erilaisten voimien jatkuvaa taistelua vallasta, joka ilmenee veronkanto-oikeutena. Tämä niin sanottu oikeus on aina itse otettu.
Mainostettu talonpojan vapaus oli Siltalan mukaan vapautta maksaa veroa kruunulle kartanonherran sijasta. Kustaa III:n aikana 1789 täkäläinen talonpoika sai kuitenkin jonkinlaisen omaisuuden turvan.
Tänä päivänä kruunu on menettänyt mahtiaan markkinavoimille. Mahastaan kiinni olevan alihankkijan, maidontuottajan tai marketin kassan vapaus on hyvin suhteellinen käsite. Yhteiskunta ei pysty tarjoamaan riittävää turvaverkkoa.
Nykyihmisen vapauden symboli on vuosikymmenet säästetty omistettu koti, jota nyt kaavaillaan verolle. Mitä hyötyä on ”omasta”, jos perinnöksi ostetusta tilasta pitää maksaa sama taksvärkki kuin torpan hallinnasta, kysyy Siltala.
PEKKA ALAROTU
Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous. Toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen, Mirkka Lappalainen, Jouko Nurmiainen ja Sakari Siltala. 452 sivua. Siltala.