• Tältä näyttää tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki, mutta tiedätkö mikä kaupunki Suomesta on vuorossa seuraavana?

    Valitut kaupungit saavat EU:lta puolitoista miljoonaa euroa tapahtumarahaa.
    Pronssinen Pyhä Mikael kukistaa paholaista kaupungintalon edessä. Mikael on Veszprémin kaupungin, katedraalin ja arkkipiispan istuimen suojelija.
    Pronssinen Pyhä Mikael kukistaa paholaista kaupungintalon edessä. Mikael on Veszprémin kaupungin, katedraalin ja arkkipiispan istuimen suojelija. Kuva: Eija Mansikkamäki
    Uutiset|Kulttuuri
    6.6.202322:00
    Eija Mansikkamäki

    Eurooppaan on nimetty tänä vuonna kolme kulttuuripääkaupunkia: Kreikan Elefsina, Romanian Timisoara ja Unkarin Veszprém.

    Veszprém sijaitsee Balaton-järven pohjoispuolella, ja sinne on helppo mennä Budapestista junalla tai bussilla. Juna-asemalta on liki tunnin kävely tai lyhyt bussimatka vanhaan kaupunkiin.

    Veszprém näyttää tyypilliseltä keskieurooppalaiselta pikkukaupungilta: kirkontorni näkyy vanhankaupungin kukkulalta kauas, keskiaikaisten katujen ja vanhojen kivisten korttelien keskellä on tori, kahviloita ja museoita, ja viereisessä laaksossa virtaa joki.

    Ihan pieni kylä tämä ei kuitenkaan ole, sillä asukkaita on 64 000. Historiaakin piisaa ainakin seitsemän tuhannen vuoden takaa, ja kaupunkia ovat asuttaneet roomalaisten jälkeen milloin unkarilaiset ja milloin turkkilaiset.

    Tänne kristinuskokin juurtui ensimmäisenä Unkarissa. Ensimmäinen hiippakunta perustettiin noin vuonna 1000, ja goottityylisen tuomiokirkon perustukset ovat 900- ja itse kirkko 1300-luvulta. Barokkiakin kaupungista löytyy.

    Sankarten portti.
    Sankarten portti. Kuva: Eija Mansikkamäki

    1000-luvulla Unkaria hallinneen Pyhän Tapanin puolison kuningatar Gizellan kerrotaan viihtyneen kaupungissa, joten Unkarin kuningattaret hänen jälkeensä kruunattiin täällä.

    1700-luvulta lähtien Veszprém oli alueen viljakaupan keskus, mutta feodaalisuhteessa piispaan ja pääsi itsenäistymään vasta vuonna 1870. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin, ja jälleenrakentamisen aikana kaupunkiin tuli teollisuutta ja yliopisto.

    Ensimmäisenä Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä sai kunnian kantaa Ateena vuonna 1985.

    EU alkoi nimetä kulttuuripääkaupunkeja kreikkalaisen opetusministeri Melina Mercourin aloitteesta. Ajatuksena oli lähentää Euroopan kansalaisia sekä esitellä maiden ja maanosan moninaista historiaa, kulttuuria ja yhteistä arvopohjaa.

    Ensimmäisenä titteliä sai kunnian kantaa Ateena vuonna 1985.

    Suomesta on toistaiseksi aiemmin nimetty kaksi kulttuuripääkaupunkia: Helsinki vuonna 2000 ja Turku 2011. Seuraavana pääsee juhlimaan Oulu vuonna 2026. Oulun kanssa yhtä aikaa titteli kantaa Slovakian Trenčín.

    Valituksi tullut kulttuuripääkaupunki saa EU:lta 1,5 miljoonaa euroa tapahtumien järjestämiseen. Moni on saanut EU-rahaa jo etukäteen esimerkiksi rakennustensa restaurointiin.

    Juttua korjattu 12.6. kello 9.45: Helsinki oli kulttuuripääkaupunki vuonna 2000.

    Veszprémin rakennuskokonaisuuden kunnostamiseen on saatu EU-rahaa.
    Veszprémin rakennuskokonaisuuden kunnostamiseen on saatu EU-rahaa. Kuva: Eija Mansikkamäki
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Krista taittaa Koneklassikot-kirjan toisen osan yhdessä Koneviestin AD:n Elina Varpuluoman kanssa.

    Koneviesti | Krista Kahilainen jatkaa Koneviestin kesätaittajana

  • Ensimmäinen työkeikka vei kesätoimittajan pienkuormaintesteihin Haapajärvelle ja Nivalaan.

    Koneviesti | Koneviestin toimitukseen kesävahvistusta