Puolueen panttasivat säästölistoja kokouksissaan, mutta vaaleihin mennessä on saatava konkretiaa

Politiikan mannerlaatat eivät varsinaisesti järisseet puoluekokousviikonloppuna. Kokoomus kokoontui Jyväskylään, keskusta Tampereelle ja RKP Vantaalle. Piskuinen Liike nyt oli koolla Helsingissä.

Ykköspuheenjohtajat saivat jatkokautensa ilman vastaehdokkaita. Äänestyksiä nähtiin varapuheenjohtajistoista.

Kokoukset toimivat alkulämmittelynä kevään 2027 eduskuntavaaleihin, sillä vaaliohjelmat sopeutuskohteineen julkaistaan myöhemmin. Tilannekuva julkisesta taloudesta on kuitenkin laajasti jaettu.

Terhi Sundström Espoosta oli yksi monista, jotka halusivat puheenjohtaja Antti Kaikkosen kanssa yhteiskuvaan keskustan puoluekokouksessa Tampereella. Yhteiskuvaa ottaa Linda Lähdeniemi. Kuva: Stina Haaso

Yhteisymmärrys vallitsee myös turvallisuuden merkityksestä. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen laajensi turvallisuuskäsityksen kattamaan koko elämänkaaren. Siihen kuuluu myös ruuantuotannon omavaraisuus.

”Se tarkoittaa sellaista ruuantuotantoa, jota Suomessa on järkevää harjoittaa. Ei meistä banaanintuottajavaltiota tule, eikä varmaankaan edes kahvin”, Kaikkonen tarkensi MT:n kysyttyä, miten tavoitteeseen päästään.

Kaikkonen lähetti terveisiä gallupjohtaja Sdp:lle, jota lähellä olevan säätiön mukaan valtaosa maataloustuista on ympäristön kannalta haitallisia. Kotimainen ruuantuotanto pitää Kaikkosen mielestä nähdä henkivakuutuksena ympäristöhaitan sijaan.

Kokoomuksen Petteri Orpon kärki oli odotetusti taloudessa ja etenkin veroratkaisuissa. Puolue jatkaisi työn verotuksen keventämistä kaikissa tuloluokissa ja luopuisi perintö- ja lahjaverosta. Jokaiselle suomalaiselle luotaisiin yritystoiminnan mahdollistava y-tunnus automaattisesti.

RKP:n Anders Adlercreutz syventäisi pohjoismaista yhteistyötä. Aika voisi olla kypsä "Kalmarin unioni kakkoselle", johon kuuluisi turvallisuuden lisäksi talous- ja koulutusyhteistyötä. Avaus on perusvarma, sillä pohjoismaiselle yhteistyölle ei juuri ole vastustajia.

Puolueet ovat vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sitoutuneet velkajarruun julkisen talouden alijäämän painamiseksi 2–2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Alijäämäennuste tälle vuodelle on 4,6 prosenttia. Vihdoin, tosin hentoisesti käynnistynyt talouskasvu pienentää ennustettua 8–11 miljardin euron sopeutustarvetta vain nimeksi. Helpoimmasta päästä sopeutuksia ovat indeksijäädytykset, jotka löytynevät useimpien puolueiden keinovalikoimasta. Nekään eivät yksinään riitä.

Parlamentaarisen työryhmän raportin mukaan Suomella olisi kaiken lisäksi tarvetta jopa tuplata puolustukseen käytettävä rahamäärä 2030-luvulle tultaessa. Puolueiden johtajat ovat tosin korostaneet kyseessä olevan toivelista. Kuvio on hämmentävä: ensin puolueet laativat selvityksen määrärahatarpeesta, minkä jälkeen tyrmäävät sen itse.

Myös velkajarru on periaatelinjaus, jossa ei oteta kantaa keinoihin. Se ei silti saa olla puolueille tekosyy olla kertomatta ennen vaaleja, miten ne painottaisivat veroratkaisuja ja leikkauksia. Äänestäjien ei pidä joutua tekemään ratkaisuaan sokkona.

Kevään 2023 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti jäi 72:een. Vertailun vuoksi: Tanskan maaliskuisissa parlamenttivaaleissa uurnilla kävi 84,0 prosenttia äänioikeutetuista.