• Jos sota syttyy, omakotitalossa asuvien pitää tehdä itse väestönsuoja kellariin – tällaiset ovat ohjeet

    Kellaria voi joutua tiivistämään, jos Suomeen tulee pommituksia.
    Pelastuslaitoksen ohjeet ovat yksityiskohtaisia.
    Pelastuslaitoksen ohjeet ovat yksityiskohtaisia.  Kuva: Petteri Kivimäki, Kainuun pelastuslaitos
    Uutiset|Yhteiskunta
    23.11.202219:00
    Hertta-Mari Kaukonen

    Jos sota uhkaa syttyä Suomessa, pientaloasujien postilaatikko kolahtaa. Siellä odottaa lomake nimeltään Tilapäisen väestönsuojan rakentamisvelvoite.

    Lomakkeessa pelastusviranomaiset määräävät asukkaat rakentamaan kellariinsa väestönsuojan.

    ”Rakennuksen omistaja vastaa tilapäisen väestönsuojan kunnostamiseen tai rakentamiseen tarvittavien materiaalien hankkimisesta ja toimintakuntoon saattamisesta”, lomakkeessa sanotaan.

    Käytännössä rakennusvelvoite tarkoittaa kellarin tiivistämistä, sillä rakennustyöt tehdään ohjeiden mukaan olemassaoleviin tiloihin.

    Pienikin kellaritila kelpaa. Asiakirjassa on määritelty, että jokainen ihminen tarvitsee vain 0,75 neliötä tilaa.

    Jos omassa talossa ei ole kellaria, pitää pelastautua esimerkiksi naapurin kellariin.

    Asiakirjaluonnos on luotu kaksi vuotta sitten Suomen haja-asutusalueiden turvaksi. Jokaisessa kunnassa ei ole ollenkaan virallisia pommisuojia, vaan väestönsuojat keskittyvät isoihin kaupunkeihin.

    Kainuun pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Juha Kärkkäinen vahvistaa, että lomakkeen ohjeet ovat ajan tasalla. Ne koskevat koko Suomea.

    Lain mukaan virallinen väestönsuoja pitää rakentaa vasta, jos rakennuksen kerrospinta-ala on vähintään 1 200 neliötä. Näin esimerkiksi omakotitalot jäävät lain ulkopuolelle.

    Tilapäisten väestönsuojien rakentamisvelvoite kellareihin koskee kriisitilanteita, jolloin valmiuslaki on voimassa eli käytännössä sotaa.

    Talon paksut rakenteet suojaavat jo itsessään säteilyltä. Lomakkeessa lukee, että yleensä vaaratilanteissa riittää suojautuminen sisätiloihin, ovien ja ikkunoiden tiivistäminen ja ilmastoinnin pysäyttäminen.

    Jos sota syttyisi eikä lähettyvillä olisi varsinaista väestösuojaa, pitäisi hakeutua kellarikerroksen keskiosiin.

    Kellareista rakennettaisiin tilapäisiä väestönsuojia suojelujohtajan valvonnassa niin, että ulkoseinien aukot peitettäisiin. Tilaan johtavat ovet ja ikkunat tiivistettäisiin esimerkiksi liimanauhalla ja katossa olevat ilmastointikanavat tukittaisiin.

    Hiekkasäkkejä kasattaisiin kellarin ikkunoiden ja ovien eteen niin, että tilaan jäisi ulko-oven lisäksi yksi hätäpoistumistie.

    Lisäksi kellareissa tarvittaisiin vesisäiliöitä ja kuivakäymälää, sillä suojissa voisi joutua oleskelemaan sota-aikana pitkään.

    Mukaan tarvitsisi lomakkeen mukaan ruokaa, makuupussin, taskulampun, paristoradion, matkapuhelimen, hygieniavarusteet, välttämättömät lääkkeet, vaatteita ja ajanvietettä. Kalliit laitteet, kuten tietokoneet, neuvotaan suojaamaan hiekkasäkeillä tai viemään suojaan.

    Suomessa ei ole tällä hetkellä sodan uhkaa. Hiekkasäkit ja muut tarvikkeet tulee hankkia vasta, jos viranomaiset antavat tilapäisen väestösuojan rakentamisesta määräyksen.

    Rakennusvelvollisuudesta kertoi ensin Iltalehti.

    Lisää aiheesta
    • Väestönsuojia on rakennettu kaupunkeihin ja muille alueille, joissa on paljon asutusta. Kuvassa Torkkelinmäen väestönsuoja Helsingissä.

      Noin miljoonalla suomalaisella ei ole osoitettua väestönsuojapaikkaa – suurin osa suojista on rakennettu kaupunkeihin

    • Kellarista voidaan tehdä tilapäinen suoja, jonka ilmatiiviys on tärkeää esimerkiksi kaasun ja säteilyn varalta.

      Maaseudulla ei ole väestönsuojia, joten osaatko suojautua itse? Tutkija kertoo, mitä vähintäänkin täytyy tehdä aseellisen hyökkäyksen tai kaasuiskun sattuessa

    • Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä esittelee, mitä kotona voisi esimerkiksi olla häiriötilanteiden varalle. Kotivaran pitäisi riittää suosituksen mukaan kolmeksi vuorokaudeksi.

      Vessahätä voi yllättää kaupunkilaisen poikkeustilanteessa – ruokakaapissa kotivaran pitäisi riittää kolmeksi päiväksi

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle