Näin uusi jätelaki muuttaa biojätteiden keräyksen – pian lajittelupakko koskee myös pikkukuntien omakotiasukkaita

Kunnille tulee ensi kesänä velvoite järjestää biojätteiden erilliskeräys ja -kuljetus niistä taajamien taloyhtiöistä, joissa on vähintään viisi asuntoa.

Vuoden 2024 heinäkuusta lähtien yli 10 000 asukkaan taajamissa myös omakoti- ja muiden pientalojen talousjätteet pitää lajitella erikseen.

Alueen jätelautakunta voi päättää, että myös 10 000:ta asukasta pienemmissä taajamissa biojätteet tulee lajitella. Lautakunta voi rajata koon haluamakseen tai päättää, että lajitteluvelvoite koskee kaikkia asuntoja.

Suomessa on 33 jätelaitosta huolehtimassa julkisesta jätehuollosta ja jokaisella on oma jätelautakuntansa.

Haja-asutusalueella tai velvoiterajaa pienemmässä taajamassa asukas tai mökkiläinen voi halutessaan lajitella biojätteet ja kompostoida ne omalla pihallaan. Näin voi pidentää roska-astian tyhjennysväliä, säästää kustannuksissa ja saada multaa omaan puutarhaansa.

Uudessa säädöksessä ei siis ole kyse kompostointi- vaan lajitteluvelvoitteesta, korostaa viestintäpäällikkö Anne Sironen Kymenlaakson Jäte Oy:stä. Jos kokee kompostoinnin liian vaivalloiseksi tai kompostille ei yksinkertaisesti ole sopivaa paikkaa, voi hankkia biojätteelle oman keräysastian, jonka jäteauto sitten käy tyhjentämässä.

On myös mahdollista hankkia naapurin tai naapureiden kanssa yhteinen komposti.

Lajitteluvelvoite koskee myös vapaa-ajan asuntoja.

Ruokajätteen kompostoinnista pitää ilmoittaa omalle jätelautakunnalle 1.1.2023 mennessä. Esimerkiksi Kymenlaakson Jäte Oy:n toimialueella ilmoitus tulee tehdä Kymen jätelautakunnalle.

Ilmoituksessa kysytään, millainen komposti on, missä se sijaitsee ja kuka sen hoidosta vastaa. Ilmoitus on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se pitää uusia.

Jos kompostoinnista on ilmoittanut aiemmin esimerkiksi sen vuoksi, että on halunnut pidentää jäteastian tyhjennysväliä, se ei riitä, vaan asiasta on ilmoitettava uudelleen, Sironen sanoo.