SAK haluaa kohdistaa ensi vaalikauden leikkaukset yritys- ja maataloustukiin ‒ tavoitteena on työntekijän aseman vahvistaminen ja hyvinvointivaltion turvaaminen

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK julkisti keskiviikkona vaalitavoitteensa ensi kevään eduskuntavaaleihin. SAK pyrkii ennen kaikkea varmistamaan, että työntekijän asema vahvistuu tulevalla vaalikaudella. Tämä tapahtuu työehtosopimusten jatkon turvaamisella ja työmarkkinarikollisuuden ja työperäisen hyväksikäytön estämisellä.

Vero- ja talouspolitiikan tulee tukea ja turvata hyvinvointivaltiota ja kuroa umpeen ikääntymisen tuomaa kestävyysvajetta. SAK kaipaa verotukien ja -vähennysten sijaan veropohjan tiivistämistä, pääoman ja varallisuuden kovempaa verotusta ja ”perusteettomien” verotukien poistamista.

Verotoimet ovat tärkeämpiä kuin menoleikkaukset, mutta jos leikataan, kohteita on kaksi:

”Menoleikkauksissa painopisteen pitää olla esimerkiksi yritys- ja maataloustuissa, jotta esimerkiksi tutkimus-, koulutus-, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenot säästyvät leikkauksilta", vaalitavoitteissa lukee.

Maatalouden ja viljelijöiden kokema kustannus- ja kannattavuuskriisi ei ole jäänyt keskusjärjestöltä kuitenkaan huomaamatta.

”Akuutti kriisi on tietysti akuutti kriisi”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korosti ja huomautti, että SAK:n ohjelma on ajoitettu koko hallituskaudelle eikä ruokahuollon tilannetta pidä tässä tilanteessa heikentää menoleikkauksin.

MT kysyi, onko maa- ja metsämaan kiinteistövero yksi veropohjan tiivistämisen tavoite, mutta Elorannan mukaan SAK ei laadi listaa yksittäisistä veroista.

SAK tavoittelee jäsenilleen ostovoimaa palkankorotuksin ja sivukulujen siirroin.

”SAK-laiset liitot eivät havittele veronalennuksia”, Eloranta viittasi syksyn alkaneisiin työmarkkinaneuvotteluihin.

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ovat aloittaneet palkkaneuvottelut seuraavasta palkkasopimuksesta.

Kunta-alalla sopimus Sote ry:n osalta on yhä auki. Hoitajaliitot Tehy ja Super sekä Kuntatyönantajat ovat uhkaavan lakon vuoksi aloittaneet valtakunnansovittelijan sovitteluprosessissa.

”Edessä on poikkeuksellisen vaikea työmarkkinasyksy, kuten vanha sanonta kuuluu”, SAK:n Eloranta toisti mantran ironisesti.

Ja kuten asiaan kuuluu, työnantajapuolella nostovara palkkoihin on minimissä. Hallitsemattoman palkka‒inflaatio-kierteen haluavat kaikki välttää.

Työehtosopimusneuvottelut käydään liittojen välillä, keskusjärjestöt eivät niihin puutu.

SAK:n Eloranta ei keskiviikon työmarkkinaseminaarissa ottanut kantaa palkankorotusprosentteihin. SAK näkisi parhaana ostovoimaa lisäävän sopimuksen, jossa palkan sivukuluja palautettaisiin takaisin työnantajan maksettavaksi. Kiky-sopimuksessa taannoin näitä kuluja siirrettiin enemmän palkansaajien piikkiin.

Siirron merkitys olisi kahden prosentin luokkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tämän jo tyrmännyt. Maan hallitus ei ole toistaiseksi ottanut mitään kantaa asiaan. Ilman painetta työmarkkinapöydistä sopimusten lähestyessä loppua, siirtoja tuskin tapahtuu.

Korkea työllisyysaste sekä 7‒8 prosentin inflaatio nousevine ruuan ja sähkönhintoineen tuovat palkankorotuspainetta.

”Teksteillä ei makseta sitä sähkölaskua.”

Eloranta arvioi, että työnantajilla, yrityksillä, on myös varaa maksaa palkankorotuksia ja pitää osaltaan huolta kuluttajien ostovoimasta.

”Aika monella isolla yrityksellä on ollut neuvotteluvoimaa markkinoilla. Ne ovat pystyneet viemään inflaation hintoihinsa. Heikko euro, vahvat taseet ja tilauskirjat tuovat palkanmaksuvaraa.”

Suhdannekuva on kuitenkin heikkenevä. Nordea ennustaa Suomen talouskasvun pysähtyvän ensi vuonna. Kuluvalle vuodelle pankki ennustaa 2,5 prosentin talouskasvua.

Talousnäkymät ovat sumeat. Lisäksi rahapolitiikassa Euroopan keskuspankki ja valtiot finanssipolitiikassaan vetävät eri suuntiin.

Torstaina EKP:ltä odotettiin 0,75 prosenttiyksikön ohjauskoron nostoa euroalueen inflaation hillitsemiseksi. Valtiot puolestaan elvyttävät kotitalouksien energialaskuja leikatakseen.