Hirvikärpäset voivat mönkiä niskaasi jo nyt – tutkijat kertovat, miten lämmin kesä ja marjakauden eteneminen vaikuttavat havaintoihin hyönteisestä

Marjojen ja sienten lisäksi metsässä voi tulla jo vastaan myös hirvikärpäsiä. Niiden kuoriutuminen koteloistaan alkaa jo heinäkuussa, kun olosuhteet ovat otolliset.

”Hirvikärpästen kuoriutuminen riippuu kesän lämpösummasta ja sen vuoksi on odotettavissa, että ne kuoriutuvat aikaisin tänä vuonna”, eläintieteen professori Arja Kaitala kertoo.

Leuto talvi ei sen sijaan vaikuta hirvikärpästen määrään, vaan kärpäsen kotelot selviävät kovinakin talvina etenkin lumen alla. Eniten hirvikärpästen määriin vaikuttaa paikallinen hirvitiheys.

Nyt lentävät aikuiset hirvikärpäset ovat kuoriutuneet edellisen talven ja kevään aikana syntyneistä koteloista. Kuoriutumisen jälkeen hirvikärpäset etsivät itselleen isännän ja tiputtavat siipensä. Sitten ne ruokailevat isäntänsä verellä.

Naaraan sisällä kehittyvät toukat syntyvät vasta kehityttyään kotelovaiheessa ja koteloita tipahtelee maastoon syksystä alkaen kevääseen saakka.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matalalla on teoria, miksi hirvikärpäshavaintoja tulee eniten aivan loppukesästä.

”Hirvet viettävät talvella aikaa syrjäisillä, mäntyvaltaisilla alueilla. Siellä on yleensä hyvät puolukkamaat, joten puolukoiden poiminta-aikaan ihmiset ja hirvikärpäset kohtaavat.”

Hirvikärpäset eivät lennä pitkiä matkoja. Poroilla, kauriilla tai peuroilla hirvikärpänen voi onnistua lisääntymään yksittäisinä tapauksina. Yhdestä hirvisonnista voi sen sijaan löytyä jopa 20 000 hirvikärpästä.

Usein hirvikärpäset vain mönkivät hiuksissa tai vaatteiden alla, mutta ne voivat myös purra ihmistä. Vaaleat, liukaspintaiset ja tiiviisti suljetut vaatteet suojelevat hirvikärpäsiltä parhaiten. Karkotteiden ei ole havaittu toimivan hirvikärpäsiin.