SDP:n Lindtman verottaisi metsämaata
Antti Lindtmanin mielestä vahva maaseutu hyötyy vahvasta metropolista ja päinvastoin. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto”Kannatan lämpimästi ajatusta nimenomaan siitä näkökulmasta, että puuta saataisiin tasaisesti tarjolle. Se olisi viesti teollisuudelle, että Suomeen kannattaa jatkossakin investoida, kun raaka-aineen saanti on turvattu”, kansanedustaja Antti Lindtman, 32, perustelee.
Puun myyjä eli metsänomistaja voisi vähentää osan maksetuista veroista verotuksessa.
Lindtman kertoo omistavansa itse vain yhden koivupuun.
Metsän kiinteistöveroa on esittänyt myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sekä äskettäin Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL. Kokoomus ja keskusta ovat torjuneet sen.
Lindtman uskoo vahvasti biotalouteen.
”Siihen tarvitaan elinvoimaista maaseutua. Kotimaisen energian hyödyntämisessä suomalainen talonpoika ja työmies lyövät kyllä kättä.”
Vahva maaseutu ja vahva metropoli hyötyvät toisistaan, Lindtman vakuuttaa.
”Olen havainnut viime aikoina lisääntyvää vastakkainasettelua etenkin investoinneissa. Mutta se, että pääkaupunkiseutu on saanut rahaa Pisara-rataan tai Finaviaa on pääomitettu, hyödyttää koko Suomea. Junien ei tarvitse myöhästellä ruuhkien vuoksi ja maakuntakenttiäkin kehitetään.”
Mutta samalla kun pääkaupunkiseudulle pakkautuu lisää väkeä, muu maa kokee, että tiet huononevat, asuntojen hinnat alenevat ja palvelut keskittyvät.
”Vantaan väestönkasvu ei tapahdu maaseudun kustannuksella. Se tulee syntyvyydestä ja maahanmuutosta”, Lindtman torjuu. ”Ihmiset liikkuvat maakuntien sisällä työn perässä kasvukeskuksiin.”
Myöskään terveyskeskus- ja lukioverkosta ei päätä hallitus, vaan kunnat ja kuntayhtymät, Lindtman sanoo.
”Ne joutuvat katsomaan tiukan euron aikoina, miten koulutus on järkevintä järjestää, että sitä on koko maassa ja valintoja on riittävästi.”
Sote-uudistus pitää Lindtmanin mielestä saada eduskuntaan suunnitellusti tässä kuussa.
Tulevissa vaaleissa valitaan Lindtmanin mukaan nykyisen, pieni- ja keskituloisia suosivan sekä suurituloisia suosivan politiikan välillä.
”Täytyy katsoa tarkasti, että mahdolliset helpotukset jaetaan pieni- ja keskituloisille. Euro köyhälle tarkoittaa kaupassa lauantaimakkaran vaihtumista gotleriin, mutta isotuloisen euro ei välttämättä lähde kansantalouden kiertoon lainkaan.”
Lindtmanin puheessa voi kuulla epäilyjä kokoomusta ja lämpenemistä keskustaa kohtaan. Hallitussuosikkeja hän ei kuitenkaan mainitse eikä hiisku omista urasuunnitelmistaankaan, vaikka kuuluu SDP:n varmoihin toivoihin.
Näyttävä 196-senttinen mies on kieltäytynyt ministeriydestä eikä haastanut Rinnettä ja Jutta Urpilaista kesäkuun puheenjohtajakisassa.
Syyskuun jäsenäänestyksessä eduskuntavaaliehdokkaista Lindtman peittosi Rinteen Uudellamaalla.
Suomen toivo on sen sijaan osaamisessa, viennissä ja kaikkien saamisessa työhön mukaan.
”Vientiyritysten kustannukset täytyy pitää kurissa ja energian hinta kilpailukykyisenä. Harkitsisin myös laivojen väylämaksujen alentamista entisestään.”
Kuntaliitto on esittänyt työttömien työhön pääsyn helpottamiseksi pätevyysvaatimusten väljentämistä. Mitä tähän sanoo SAK:ssa uraa tehnyt Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja?
”Minusta tätä voisi tarkastella monilla sektoreilla. Se ei tarkoita kelpoisuusehtojen poistamista, vaan töiden järjestelemistä joustavammin esimerkiksi sairaanhoitajan, lähihoitajan ja hoiva-avustajan välillä. Ay-liike ei koskaan asetu asioiden järkevän toteuttamisen tielle.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat