Ala-Nissilä kysyi kasvinviljelyn kannattavuudesta
Viime vuosina kasvinviljelyn kannattavuus on ollut hyvin heikko tai tappiollista, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) toteaa kirjallisessa kysymyksessään eduskunnassa.
Viljanviljely kannattaa heikosti. Kuva: Raisa Kyllikki KarjalainenViljan tuotannon ja kasvinviljelyn kannattavuus on ollut hyvin heikko tai tappiollista. Kannattamattomuuden syitä on ollut erityisesti huono tuottajahinta ja kustannusten nousu, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) toteaa perjantaina jättämässään kirjallisessa kysymyksessään hallitukselle.
Kysymyksen allekirjoitti myös kansanedustaja Pertti Hakanen (kesk.)
"Kannattavaan tuotantoon vaaditaan nykymarkkinahinnoilla ja kustannuksilla 5 200–7 500 kilon hehtaarisato viljoista hieman riippuen, kun tällä hetkellä keskisato on 3 600 kiloa hehtaarilta.
"Uusia ratkaisuja kaivataan niin Suomessa kuin Euroopan Unionissa."
Maatalouden kannattavuuden kriisitoimet eivät kansallisesti eivätkä EU:ssa ole juuri kohdistuneet kasvinviljelyn kannattavuuden parantamiseen.
"Suomalainen ruoka on puhtaudessaan maailman huippuluokkaa. Samoin hyvä tilanne kasvitautien suhteen on vahvuutemme."
"Lupaavaa on, että Kiinan elintarvikkeiden tuontiehdoista vastaava laadunvalvonta- ja karanteeniviranomainen AQSIQ on hyväksynyt suomalaisten kaurahiutaleiden viennin Kiinan markkinoille. Kauranjyviä on saanut viedä Kiinaan vuodesta 2011 lähtien."
Ala-Nissilän mukaan viennin lisääminen olisi keino suomalaisen kasvinviljelyn pelastamiseksi. "Koska emme kykene kilpailemaan tuotannon volyymilla, on panostettava erilaisiin jalosteisiin."
Kysymys kuuluu seuraavasti: Millaisin toimin hallitus aikoo edistää suomalaista kasvinviljelyä kannattavuutta parantamalla, erilaisten viljatuotteiden jalosteiden vientiosuutta kasvattamalla ja peltopohjaisen biotalouden mahdollisuuksia hyödyntämällä?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat