Horjuttaako ruokinta lintulajien tasapainoa? Britanniassa hömötiaiset kärsivät pesien valtaamisesta, Suomessa asiaa ei ole tutkittu

Hyödyttääkö talviruokinta lintuja vai onko se enemmänkin ihmisten luontosuhteen hoitoa? Molempia, vastaa BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Suomessa sini- ja talitiaisten määrä olisi pienempi ilman talviruokintaa, sanoo lintuharrastaja, eläkkeellä oleva Oulun yliopiston eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola.

Brittitutkimuksessa on todettu, että ruokinnan myötä lisääntyneet sinitiaiset valtaavat hömötiaisten pesiä.

Suomessa ei Hohtolan mukaan ole selvää esimerkkiä siitä, että talviruokinta muuttaisi lintulajien tasapainoa dramaattisesti. Epäsuoraa kilpailua voi tulla, kun linnut käyttävät samaa ravintoa.

Södersvedin mukaan Britanniassa lintuja ruokitaan runsaasti ympäri vuoden. Siellä viita- ja hömötiainen ovat kärsineet, kun ruokinnan myötä lisääntyneet sinitiaiset ovat vallanneet niiden pesiä. Suomessa kilpailua ei esiinny, sillä hömötiainen pysyttelee vankasti metsissä ja viitatiaista ei täällä esiinny.

Suomessa asiaa ei ole tutkittu, mutta Södersvedin mukaan ruokitut linnut eivät ole uhka muille. Esimerkiksi kirjosiepon kanta ei ole vähentynyt, vaikka se kilpailee pesäpöntöistä ja -koloista ruokinnasta hyötyvien tiaisten kanssa.

"Ei tarvitse olla huolissaan, että ruokinnasta olisi haittaa", Södersved sanoo.

Lintujen ruokinta on maailmanlaajuista hupia. Tutkimusten mukaan siitä voi olla myös haittaa, Hohtola kertoo.

Toisinaan ruokinta on haitannut poikasten kehitystä. Toisinaan ruokinta on lisännyt poikasten määrää, mutta niille on aiheutunut ongelmia myöhemmin, kun niiden elossasäilyvyys on ollut heikompi.

Suurin osa lintujen talviruokinnasta on Suomessa kotipihan ruokintaa. Lintuharrastajat perustavat myös metsiin ruokintapaikkoja kuvatakseen lintuja tai auttaakseen muitakin kuin kaupunkilintuja.

Metsäruokinnat voivat houkutella paikalle esimerkiksi töyhtötiaisia, närhiä ja tikkoja sekä pohjoisessa kuukkeleita, Hohtola kertoo.

"On varmaa, että ruokinta on monesti hyväksi", Hohtola sanoo – esimerkiksi uhanalaisen lajin avittaminen heikon ajan yli. Oulussa talviruokinta on auttanut valkoselkätikkaa.

Mitä syrjäisempään paikkaan mennään, sitä tärkeämpää on talviruokinnan jatkuvuus. "Tali- ja sinitiainen ovat huonoja löytämään talvella metsästä ruokaa."

Hohtola ei ota stressiä talviruokinnan aloittamisen ja lopettamisen ajankohdista.

Alkutalvella lintujen on hyvä oppia ruokintapaikat ennen kovia pakkasia. Keväällä viimeisen rasvapötkön voi syöttää, jos sellainen on jäljellä, vaikka aurinko jo lämmittäisi.