Maakunnat toivovat valmistelurauhaa – "Pandoran lipas aukeaa, jos taas ruvetaan puhumaan maakuntien määrästä"

Maakunnissa valmistelut tulevaa maakunta- ja sote-uudistusta varten ovat käynnissä.

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen ei ilahtunut valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Päivi Nergin lausunnoista Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (MT 25.7.).

"Pandoran lipas aukeaa, jos taas ruvetaan puhumaan maakuntien määrästä", Malinen huokaa.

Nerg ennakoi, että maakuntien määrä voi tulevaisuudessa vähentyä, mikäli kaikki maakunnat eivät kykene hoitamaan lakisääteisiä tehtäviään maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen.

Nerg vakuutti kuitenkin Twitterissä, että 18 maakuntaa on lakiesityksen pohja. Tarvittaessa maakuntien on mahdollista yhdistyä joko vapaaehtoisesti tai kriisimenettelyn kautta.

Koko sote-paketin eteneminen on Malisen mielestä tärkeää, ja Malinen on vahvasti maakuntalähtöisen sote-uudistuksen puolesta.

Kainuussa sote-kuntayhtymä toimii jo.

Malisen mukaan tehtävien hoitamisen kannalta olennaista on yhteinen tahtotila.

"Kainuussa halutaan tehdä asiat yhdessä. Se on iso voimavara."

Malinen ei allekirjoita olettamaa, että väkimäärältään pieni maakunta selviäisi tehtävistään automaattisesti heikommin kuin suuri maakunta.

"Pieni on ketterä kiertämään karikot", hän muotoilee.

Jälkeenpäin ajateltuna Malisen mukaan olisi kannattanut toimia niin, että ensin olisi perustettu juridiset maakunnat. Sen jälkeen olisi valittu maakuntavaltuusto ja sitten annettu tehtäviä pala palalta.

"Esimerkiksi aluekehitys ja kaavoitus olisi voinut siirtyä maakuntien vastuulle jo ensi vuonna ja sote-palveluiden järjestäminen myöhemmin."

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen uskoo, että Etelä-Savo pystyy hoitamaan maakunnalle osoitetut tehtävät.

"Pitää säilyttää mahdollisuudet, että voimme pysyä omana maakuntana", Mäkinen toteaa ja uskoo, että uudistus etenee sovitusti 18 maakunnan voimin.

Mäkisen mukaan Etelä-Savossa maakuntauudistusta on valmistelemassa satoja ihmisiä oman työnsä ohella. He eivät ole pelkästään virkamiehiä, vaan mukana on yrityksien ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

"On tärkeää, että kunnat ja asukkaat ovat mukana ja sitoutuneita", hän toteaa.

Mäkisen mielestä on selvää, että jos palveluista vastaa nykymaakuntaa suurempi alue, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet oman alueen palveluihin heikkenevät.

"Varmasti olisi enemmän alueita, joista ei olisi maakuntavaltuustossa lainkaan edustusta."

Keski-Pohjanmaan vt. maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen toteaa, että on liian aikaista arvioida, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, kun maakuntia ei ole vielä virallisesti edes synnytetty.

"Rakennamme maakuntaa niillä resursseilla mitä on. Se on vaativaa, mutta meillä on kaikki mahdollisuudet toteuttaa uudistus."

Kaiposen mukaan 18 maakunnan pohja on hyvä. Yhteistyötä hän kannattaa ja kehuu nykyistä yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa loistavaksi.

Keski-Pohjanmaan maakunnan säilyminen itsenäisenä hallinnollisena yksikkönä on Kaiposen mukaan tärkeää.

"Haluamme päättää omista asioistamme."

Kaiposen mielestä maakunta on sopivan kokoinen yksikkö kehittämään kokonaisuutta, miten palvelut hoidetaan.

"Paras tietämys on maakunnan sisällä. Se, mikä toimii Uudellamaalla tai Lapissa, ei välttämättä toimi täällä."

Lue myös: Sote-uudistusta johtava virkamies Päivi Nerg: Maakuntien määrä tulee pienenemään