

Kokoomus on perinteinen kirstunvartijapuolue, joten valtion velkaantuminen on pääministeri Petteri Orpolle (kok.) kova paikka.
”Velkaantuminen taitetaan tämän hallituskauden aikana eli viimeistään vuonna 2027. Teemme tarvittavia päätöksiä lisää, jos on tarvis”, Orpo sanoo MT:n haastattelussa.
Alunperin käännös aiottiin saada kahdella vaalikaudella, mutta hallitus ei jäänyt odottelemaan kuuden miljardin euron sopeutuksen tuloksia, vaan teki pian kolmella miljardilla lisää.
”On leikattu paljon, ja sitäkin voidaan vielä tehdä, jos on pakko. Mutta riiheen on tulossa kasvutoimia ja etsimme vielä uusiakin”, Orpo sanoo hallituksen budjettiriihestä, joka on 3.–4. syyskuuta.
”Suomi on niin syvällä, että sopeuttamisen pitää jatkua ensi vaalikaudellakin.”
”Julkista taloutta on pakko pienentää ja lisäksi haluamme, että työikäinen ja -kykyinen väestö on töissä eikä sosiaaliturvan varassa, yrityksillä on kannattava toimintaympäristö ja työntekijöillä osaamista”, Orpo listaa.
”Suomi on niin syvällä, että sopeuttamisen pitää jatkua ensi vaalikaudellakin. Mutta kestävä ratkaisu ei löydy leikkaamalla, vaan talouskasvulla ja työllisyydellä. Satosen työministeriöstä tulee vielä syksyllä ja ensi keväänä iso määrä työmarkkinauudistuksia”, Orpo sanoo.
”Suurin syyllinen on talouskasvu, joka antaa edelleen odottaa itseään. Uskon, että olemme nyt suhdanteen pohjalla ja talouskasvu lähtee liikkeelle ensi kesänä.”
Kun kasvu joskus koittaa, Orpon mukaan hallituksen tekemät sosiaali- ja työttömyysturvan muutokset alkavat näkyä työn tarjonnan kasvuna.
”Yrittäjät ovat odottaneet vuosikymmeniä joustoja.”
Orpo kutsuu tehtyjä toimia ”historiallisen koviksi”.
”Edellisen hallituksen linjalla ensi vuodelle olisi pitänyt ottaa neljä miljardia enemmän lainaa. Se on neljä tuhatta miljoonaa.”
Nyt lainaa otetaan 12 miljardia euroa.
Orpo kertoo odottavansa ”todella paljon” ensi vuonna isojen investointien verohyvitykseltä ja nyt syksyllä paikallisen sopimisen lainsäädännöltä.
”Yrittäjät ovat odottaneet vuosikymmeniä joustoja: enemmän paikallista sopimista työajoista, työjärjestelyistä ja lomista yrityksen tilanteen mukaan. Suoraa työllistämisvaikutusta ei voi laskea, mutta työllistämisen kynnys alenee.”
Samalla irtisanomista helpotetaan ja koeaikaa pidennetään.
Kasvuodotuksia on myös vety- ja muihin energiainvestointeihin ja puhtaan energian perusteollisuuteen. Yrityksille tulee verohyvitys puhtaan siirtymän investoinneille.
”Parasta suomalaiselle huoltovarmuudelle, tuottajalle ja kuluttajalle on, että on suomalaisia tuottajia, teollisuutta ja kauppaketjuja.”
Hallitus edistää myös työperäistä maahanmuuttoa, vaikka oleskelun ehtoja kiristetäänkin.
”Nyt pääministerin suulla: Suomeen saa tulla töihin, yritykset tarvitsevat osaajia, koska oma väki ei riitä. Tarvitsemme hoitajia, huippututkijoita, koodareita, joukkoliikenteen kuljettajia, maatalouteen kausityöntekijöitä, ihmisiä ihan joka puolelle.”
Niin maatalous. Elintarvikeketjun voimasuhteiden muuttaminen on lainsäädännöllä erittäin vaikeaa, entinen maa- ja metsätalousministeri sanoo.
”Selvää on, että tuottajan pitää tulla toimeen tulollaan. Parasta suomalaiselle huoltovarmuudelle, tuottajalle ja kuluttajalle on, että on suomalaisia tuottajia, teollisuutta, kauppoja ja kauppaketjuja, jolloin asioita voidaan sopia suomalaisten kesken”, Orpo sanoo.
”Mutta toivon näkeväni tervettä kilpailua, joka parantaa myös tuottajan ja kuluttajan asemaa.”
”Lopullista lakiesitystä lähdetään muokkaamaan työministeri Arto Satosen varmoilla otteilla.”
Työmarkkinakierros alkaa syyskuussa vientiliittojen neuvotteluilla. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan (MT 16.8.) mukaan yrityksillä on palkanmaksuvaraa.
Hallitus suitsii korotusvaatimuksia lailla, jolla vientiyritysten palkkamalli asettaa katon kaikille muillekin.
”Lopullista lakiesitystä lähdetään muokkaamaan työministeri Arto Satosen varmoilla otteilla. Parasta olisi ollut, ettei lakia olisi tarvittu, mutta SAK ei suostunut neuvottelemaan.”
Laki ei Orpon mukaan estä sopimasta isompia korotuksia työvoimapulan aloille. Hän toivoo ratkaisun huolehtivan palkan lisäksi työllisyydestä ja talouskasvusta.
”En ota kantaa nostovaraan, mutta näin epävarmassa ajassa pitäisi pystyä sopimaan asiat ilman lakkoilua.”
”Nuorten tulevaisuudenusko on syntyvyyden lisäämisessä avainasemassa. Että lapsilla on turvallinen ja hyvä elämä ja tulevaisuus.”
Oman haasteensa kasvulle ja työllisyydelle tuovat suomalaisten supistuva syntyvyys ja monen nuoren mielenterveysongelmat. Hallitus tarjoaa terapiatakuuta ja liikuntarahaa lapsille ja nuorille, ja verotukseen palaa lapsivähennys.
”Nuorten tulevaisuudenusko on syntyvyyden lisäämisessä avainasemassa. Että lapsilla on turvallinen ja hyvä elämä ja tulevaisuus. Talouden kriisipuhetta ei voi välttää, sillä samalla koetamme saada taloutta kasvuun.”
Orpo kuvaa hallitusyhteistyötä hyväksi. Länsiradasta toteutuvat alku- ja loppupää, ja raiteisiin satsataan muuallakin.
Käännytyslaki herätti kysymyksen perustuslakituomioistuimen tarpeellisuudesta, mutta Orpo ei kannata sitä toisin kuin RKP:n Anders Adlercreutz.

Koska kokoomuslaiset ovat aktiivisia huippu-urheilijoita ja istuvat lajiliittojen ja olympiakomitean johtopaikoilla, puolue kantanee vastuuta myös kehnosta menestyksestä?
”En halua puuttua urheilujärjestöjen tekemisiin. Suomalaisilla oli Pariisissa hienoja suorituksia, vaikkei mitaleja tullutkaan. Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että lapset ja nuoret pääsevät liikkumaan ja harrastamaan, ja lahjakkaista valikoituu sitten huippu-urheilijoita.”
Jutun otsikkoa muokattu 19.8. klo 8:40.