Näin brexit näkyy yhä Britanniassa – kauppojen hyllyt ajoittain tyhjinä

Ison-Britannian omavaraisuusaste on monia eteläisen Euroopan maita pienempi. Tämä näkyi ruokakaupoissa Britannian erottua EU:sta vuoden 2021 alussa. Moni saattaa muistaa uutiset kauppojen tyhjistä hyllyistä.

Suomen Lontoon-suurlähettilään Jukka Siukosaaren mukaan elintarviketuotteiden saatavuus on nykyään hyvä, vaikka joitain jakeluhäiriöitä ilmenee ajoittain. Pysyviä puutteita tuotteista ei ole.

”Joissain elintarvikesegmenteissä on ilmennyt puutteita, jotka johtuvat toimitusvaikeuksista. Tämä näkyy erityisesti tuoretavaroissa, joita tuodaan esimerkiksi Pohjois-Afrikasta. Puutteet voivat olla päivä- tai viikkokohtaisia, mutta ei pidempiä”, Siukosaari sanoo ja jatkaa:

”Ei ole kysymys siitä, että jotain tavaraa ei olisi pysyvästi saatavissa. Tiettyinä aikoina kysyntä ylittää tarjonnan. Näistä voidaan nostaa isoja otsikkoja, mutta en pitäisi tilannetta sellaisena, että se häiritsee ihmisten elämää. Kyseessä ei ole vakava, mutta kiusallinen tilanne.”

Siukosaaren mukaan puutteita ilmenee eniten vihanneksissa. Hedelmien kohdalla hän ei ole havainnut puutteita.

Britannia on vahvasti elintarviketuonnin varassa.

”On selvää, että elintarvikkeiden osalta omavaraisuusaste Britanniassa ei ole yhtä korkea kuin eteläisemmissä Euroopan maissa. Omaa tuotantoa ei ole kovin paljon, ja hankintaketjut ja vähittäiskauppa ovat sen varassa, mitä ulkomailta tuodaan.”

”Varmasti täälläkin pyritään kasvattamaan omaa tuotantoa, mutta sitä ei tehdä hetkessä, vaan se vaatii suuria investointeja ja ajattelutavankin muutosta.”

Varsinkin jotkut pienemmät yritykset ovat vähentäneet vientiään ulkomaille. Siukosaaren mukaan Suomeen tuotteita tuovien brittiyritysten määrä on pudonnut selvästi. Kannattavuus viennissä ratkaisee, mikä näkyy todennäköisesti tilastoissa.

Suuret vientiyritykset ovat taas sopeutuneet brexitiin ja perustaneet tytäryhtiöitä ja varastoja Manner-Euroopan puolelle, jolloin niiden toiminta on voinut jatkua melko normaalisti. Kustannukset ovat kuitenkin kohonneet, mikä on saattanut näkyä hinnoissa ja kilpailukyvyssä. Suurille yrityksille tilanne ei Siukosaaren mukaan näytä olevan kohtalokas.

Elinkustannusten nousu näkyy vahvasti myös Britanniassa. Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet ja viimeisimpien tietojen mukaan maan inflaatio on noussut yli 10 prosenttiin.

”Tämä on suuri haaste koko yhteiskunnalle ja tietysti myös hallitukselle, koska pääministeri Rishi Sunak on luvannut puolittaa inflaation tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt ollaan jo pitkällä keväässä, eikä ole merkkejä siitä, että merkittävää inflaation alenemista olisi näkyvissä”, Siukosaari sanoo.

Siukosaari kertoo, että Britanniassa käydään nyt yhä enemmän keskustelua siitä, oliko päätös erota EU:sta järkevä vai ei. Tutkimustakin on tehty siitä, mitä ero on Britannialle maksanut, mutta asiassa on syytä huomioida myös vaikea korona-aika, jonka vaikutuksia on vaikea erotella brexitin vaikutuksista.

”Keskustelu on ehdottomasti käynnissä, mutta se ei ole vielä johtanut siihen, että kumpikaan suurista puolueista eli Labour tai Konservatiivipuolue olisi lähtenyt liputtamaan takaisin EU:hun liittymisen puolesta”, Siukosaari sanoo.

Kansan keskuudessa brexitin vaikutuksia puidaan myös.

”Osa henkilöistä, jotka äänestivät EU-eron puolesta, ovat sanoneet, että he äänestäisivät nyt toisin. Tämä näkyy myös mielipidekyselyissä. Aihe jakaa yhä mielipiteitä ihan perhe- ja ystävätasollakin”, Siukosaari toteaa.