Hartolassa mökkeilevä Tervo on tyytyväinen jätevesiratkaisuunsa, mutta jos hän nyt rakentaisi, vesivessan sijasta tulisi polttava käymälä

Vapaa-ajan asukkaiden liiton (VAAL) puheenjohtaja Tapio Tervo mökkeilee ahkerasti Hartolassa. Pihapiirissä on punainen tupa lukuisine itse rakennettuine lisärakennuksineen. Niistä yhteen on koottu vanhojen elintarvikepakkausten, kännyköiden ja muiden vempaimien näyttely. Samassa rakennuksessa sijaitsee vesivessa, josta päästään itse aiheeseen.

Jätevesijärjestelmien uusiminen on asia, jota moni mökkiläinen mieluusti siirtää hamaan tulevaisuuteen. Siihen ei tee mieli käyttää rahaa, vaikka laki niin vaatisi.

”Kohtuuttomilta tuntuvat kohteet on varmasti hoitamatta, kuten hylätyt ja perityt mummonmökit sekä Lapissa sijaitsevat mökit, joissa piipahdetaan pari kertaa vuodessa. Moni luottaa siihen, ettei jätevesijärjestelmiä tarkasteta kuin vasta jonkun muun rakennushankkeen yhteydessä”, Tervo pohtii.

Omalla mökillään Tervo on ratkaissut jätevesien käsittelyn 4000 litran umpisäiliöllä, joka tyhjennetään kerran tai kaksi vuodessa. Tyhjennys maksaa noin 100 euroa kerta. Säiliön täyttymistä ei tarvitse erikseen tarkkailla, sillä tyhjennystarpeesta tulee hälytys.

Mutkikkaampaa järjestelmää mökille oli turha harkita, sillä talvisin siellä ei vietetä aikaa. Monilla tosin on omakotitaloissakin umpisäiliöt, sillä ne toimivat idioottivarmasti.

”Panosputsarit toimivat aikanaan Tekniikan Maailman testissä huonosti, joten sellainen ei houkutellut.”

Niin sanotuilla harmailla vesillä eli käsienpesu- ja saunomisvesillä umpisäiliötä on turha täyttää. Ne johdetaan imeytyskaivoon, johon vaihdetaan vuosittain uudet suodattavat hiekat.

Harmaat vedet johdetaan imeytyskaivoon, johon vaihdetaan vuosittain uudet suodattavat hiekat. Kuva: Sanne Katainen

Tervo kertoo, ettei hän ole innokas tyhjentelemään käymälöitä ja käsittelemään massaa, joten 15 vuotta sitten rakennettaessa päädyttiin vesivessaan.

”Se oli myös silloin teini-iässä olleiden tyttärien vaatimus”, Tervo hymyilee.

Nykyisin vesivessoille on kuitenkin saatavilla monenlaisia helppoja ja edullisia vaihtoehtoja. Löytyy kompostoivaa, polttavaa ja pakastavaa käymälää. Tervo päätyisi itse ehkä polttavaan.

Korona-aika ja etätöiden mahdollisuus on lisännyt Tapio Tervon mökillään viettämää aikaa. Nykyisin mökki laitetaan talviteloille syys-lokakuussa.  Kuva: Sanne Katainen

Laiturin päästä pääsee pulahtamaan Pirttijärveen, joka on hyvässä kunnossa lukuisista mökeistä huolimatta. Maatalouden valumia siihen ei juuri päädy.

Tervo kuvailee Hartolaa hyvin mökkiystävälliseksi kunnaksi, jossa vapaa-ajan asukkaiden toiveita kuunnellaan. Vapaa-ajan asukkaiden edustajia on myös mukana päättävissä elimissä.

Hartolassa saa muun muassa helposti luvan vapaa-ajan asunnon muuttamiseksi vakituiseksi kodiksi. Etätöiden lisäännyttyä korona-aikana yhä useampi halajaa mökille asumaan. Tervollakin on mökkituvan keittiössä etätyöpiste, josta voi katsella puhtaalle järvelle.

Lue lisää:

Ulostevettä tulvi maastoon sadan säilöauton verran viikon päivät – jätevesiputkien korjausvelka ei lyhene lähiaikoina