Iijoella todistetaan kalatien teho

TAIVALKOSKI (MT)

”Se on hokema ja väärä luulo, joka on jäänyt kiertämään mediassa”, kuittaa Metsähallituksen eräsuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta väitteen, jonka mukaan kalaportaat eivät toimisi.

Virheellisestä hokemasta ovat kärsineet eniten vaelluskalat, kun kalateiden rakentaminen ja suunnittelu on hidastunut.

Taivalkosken Kostonjärven padolla rakennetaan tänä syksynä uusi kalatie, jonka on määrä kumota väärät väittämät perusteellisesti.

Osa kaloista saa kylkeensä tunnistusmerkin, ja kalaportaassa oleva tutka rekisteröi niistä jokaisen. Kalojen kulku tilastoidaan ja otetaan seuraavien kalateiden suunnittelun perustaksi.

Lohen nousu Iijokeen katkesi viitisenkymmentä vuotta sitten, kun alajuoksulle rakennettiin voimalaitoksia.

”Silloin oli sähköstä huutava puute. Nyt sähköä saadaan muualtakin, ja on korkea aika palauttaa vaelluskalat Iijokeen”, sanoo Jari Jussila , joka edustaa hankkeessa Iijoen kalastusaluetta.

”Rantojen asukkaiden ja maanomistajien kannalta tämä on erinomainen hanke. Nyt täytyy vain kalamiesten malttaa ja antaa istutettavien vaelluskalojen kasvaa ja lisääntyä rauhassa. Verkot pois virtavesistä!”

Luhta sanoo, ettei lohi vielä vuosiin nouse Kostonjärven kalaportaita, sillä järven ja meren välissä on monta patoa ilman kalaportaita. Jo ensi vuonna portaita pääsevät kuitenkin kokeilemaan joessa elävät taimenet.

Iijoen kalatien rakentaminen aloitettiin yläjuoksulta, koska tänne se saadaan noin 400 000 eurolla. Seuraavaksi vuoroon tuleva Iin kalaporras jokisuulla maksaa noin kymmenen kertaa enemmän.

Pienehkössä hankkeessa voidaan kokeilla uutta ja etsiä parhaita käytäntöjä. Mahdolliset oppirahat jäävät näin pienemmiksi.

Kalatien kokonaispituus on noin 385 metriä, josta luonnonmukainen osuus noin 250 metriä, betoninen pystyrakokalatie 25 metriä ja suora kalatieuoma noin 110 metriä.