Epäluottamus on laaja ilmiö ruokaketjussa, arvioi kauppatapalautakunnan Hoppu – "Se leijuu yleisenä ilmapiirinä. Se hämmästytti"

"Koko elintarvikeketjussa osapuolilla on aika vahva epäluottamus toisiaan kohtaan. Tämä on liiketoiminnan ala, jossa pelataan nollasummapeliä. Ajatellaan, että toisen etu on itseltä pois. Siihen menee paljon vaivaa ja energiaa."

Näin arvioi Aalto yliopiston yritysjuridiikan professori Kari Hoppu, joka on toiminut elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan puheenjohtajana neljä vuotta.

Vastaavaa ilmiötä hän ei muilla toimialoilla ole huomannut.

"Vaikea yksilöidä, missä se näkyy. Se leijuu yleisenä ilmapiirinä. Se hämmästytti, sillä usein yritykset näkevät yhteisiä etuja. Toimitusketjussa haetaan arvonnousua koko ketjulle ja pelataan yhteen hiileen", Hoppu miettii.

Ilmapiiri on tosin parantunut neljän vuoden aikana, Hoppu sanoo.

Lautakunta on ollut elintarvikeketjun ristivedon keskiössä. Se on ottanut Hopun puheenjohtajuuden aikana kantaa kuusi kertaa. Niistä viisi on toimintasuosituksia.

Lautakunta on paljon kuunnellut alan toimijoita myös suositusten ulkopuolella. Niistä muodostuneista käsityksistä Hoppu nyt puhuu, sillä lautakunnan puheenjohtaja vaihtuu vuodenvaihteessa.

Uutena puheenjohtajana aloittaa professori Veikko Vahtera.

Hoppu on puheenjohtajana tarkoituksella pitänyt matalaa profiilia.

Yksi syy elintarvikeketjun erikoisuuteen on sen vahva politisoituminen.

Ajatellaan, että ruokaketjuun puuttumalla voidaan ratkaista markkinoiden rakenteesta johtuvia maatalouden ongelmia. Sitä Hoppu vierastaa.

Pienten ja suurten yritysten välinen epätasapaino on samanlainen kaikilla muillakin aloilla. Mutta muilla aloilla poliitikot eivät siihen erikseen puutu.

"Tarvittaisiinko joitain pienyrittäjää suojaavaa säännöstöä yleisemmin", hän kysyy.

Hoppu haluaa kiinnittää huomiota muutamaan ruokakeskustelua selventävään seikkaan.

Ensinnäkin kauppa toimii kansainvälisessä kilpailussa. Vaikka se ei Suomessa siltä tuntuisi, ruuan hinta määräytyy paljon maailmanmarkkinoilla.

Paine ei ainakaan vähene, kun esimerkiksi Amazon tähtää päivittäistavaran markkinoille. Sitä kiinnostaa ainakin hyvin säilyvien ruokien kauppa.

Lautakunnalta on odotettu mahdottomia.

"Ajatellaan täysin epärealistisesti, että lautakunta voisi kumota markkinoiden rakenteesta ja globalisaatiosta johtuvat vaikutukset."

Alkutuottajat eivät myöskään ole yhtenäinen porukka. Hopun ajan huomiota herättävin päätös koski niin sanottua pakkojakoa. MT kertoi pakkojaosta noin vuosi sitten.

Siinä keskusliike edellyttää paikallisia kauppoja ostamaan tuotteet lähituottajan sijaan keskusvarastolta.

"Isoilla tuottajilla oli intressi myydä ylituotantoa kaupalle. Tottakai kaupan on noudatettava sopimuksia, mutta puutarha-alalla on hyvin erilaisia toimijoita."

Sama pätee myös teollisuuteen.

"On harhaanjohtavaa puhua ruokaketjusta yhtenäisenä. Ainakin isojen linjojen mukaan pitäisi jakaa."

Hoppu muistuttaa myös, että Suomessa on elinkeinon vapaus. Hintoihin ei voi puuttua. Puuttua voi ainoastaan epäreiluihin tapoihin. Moni yritys valmistaa mielellään kiisteltyjä kaupan omien tuotemerkkien private label -tuotteita.

"Suosituksissa kaikkein eniten esille nousee sopimusoikeudelliset näkökohdat. Ison osan ketjun ongelmista voisi ratkaista sillä, että toimijoilla olisi enemmän tietoa asioista. Alalla on valtavasti tietämättömyyttä."

Lue myös:

MT:n kysely paljastaa: Epäreilut kauppatavat vähentyneet – elintarvikeyritykset kärsivät silti edelleen kaupan toimintatavoista

Kaupat peruneet vihannestilauksia keskusliikkeen määräyksestä ja tappiot ovat jääneet tuottajalle – lautakunta paheksuu

Ruokaketjun sopimusrikkomuksia ei ole saatu kuriin, suullisia rikottu edelleen – lautakunta: sopimukset aina kirjallisesti