
Suomi vahvistaa tulevina vuosina merkittävästi puolustustaan. Suunnitelmat voivat merkitä suuria mahdollisuuksia suomalaiselle puolustusteollisuudelle.
”Tulee isoja ja merkittäviä kalustohankintoja. Toiminnan volyymia laajennetaan merkittävästi”, puolustusministeri Antti Häkkänen luonnehti hallituksen tiedotustilaisuudessa 1. huhtikuuta.
Tiedotustilaisuuden pääaiheena oli se, että hallitus esittää Suomen irtautumista maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Samalla hallitus kertasi suunnitteilla olevat investoinnit maavoimien kaluston ja varusteiden uusimiseen sekä linjasi hankintojen aloittamisen aikataulua.
Hankintalistalla on esimerkiksi panssaroitua kalustoa, tykistöjärjestelmiä, ilmapuolustuksen järjestelmiä ja sotilaiden henkilökohtaisia varusteita.
Häkkäsen mukaan tarkoitus on, että hankinnoilla vahvistettaisiin suomalaista puolustusteollisuutta siinä määrin kuin kilpailulainsäädäntö antaa myöten.
”Suunnataan hankintoja Suomeen niin paljon kuin juridiikan puitteissa voidaan tehdä. Odotettavissa on työtä ja toimeentuloa kotimaahan”, Häkkänen uskalsi luvata.
Suomi joutuu hankkimaan myös miinat. Suomalaisilla yrityksillä on Häkkäsen mukaan niiden valmistamiseen hyvät edellytykset.
”Suomalaisissa yrityksissä on maailman kovan luokan osaamista etähallittavista korkean teknologian miinoista aina yksinkertaisempiin. Tuotannon käynnistäminen ei ole monimutkainen juttu.”
”Panos on mittaluokaltaan ennennäkemätön.”
Puolustushankinnoissa on mahdollista edetä hyvinkin pian, ministerit korostivat. Tämän mahdollistaa puolustusministeriön momentilla jo oleva siirtyvä erä.
”Siirtyvä erä puolustusmateriaalihankintaan on huomattava. Tilausajat ovat pitkiä ja siksi hankinnat pitää aloittaa välittömästi”, pääministeri Petteri Orpo totesi.
Hankintaprosessi etenee Häkkäsen mukaan niin, että selvitetään mitkä yritykset tarvikkeita voivat tuottaa, mikä niiden kapasiteetti on ja miten tilauskirjoissa on tilaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvioi suunniteltujen puolustushankintojen kokonaisuuden kustannuksiksi 10–15 miljardia euroa kymmenen vuoden aikajanalla.
”Panos on mittaluokaltaan ennennäkemätön. Mittaluokka on valtava varsinkin tässä tilanteessa. Rahat on löydettävä budjetista niin, ettemme kasvata velan ottoa”, Purra sanoi.
Tiistaina tehtyjen linjausten mukaan hallitus aikoo nostaa Suomen puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.