Vapaaehtoiset hiilimarkkinat eivät juuri kiinnosta kansalaisia – ”En ole valmis maksamaan enempää”, kuluttaja tiivisti
Kansalaiset tietävät vain vähän vapaaehtoisista hiilimarkkinoista ja kiinnostus niitä kohtaan on niukkaa. Myöskään hiilensidontaa tarjoavat yritykset eivät herätä luottamusta.Tilaajalle
Kuluttajat voivat kompensoida vapaaehtoisesti päästöjään, joita syntyy esimerkiksi matkustamisesta. Kyselyn mukaan kansalaisten luottamus hiilensidontaa tarjoaviin yrityksiin on kuitenkin heikkoa. Kuva: Jaana KankaanpääHelsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kyselytutkimuksessa noin neljäsosa vastaajista myönsi, ettei tiedä vapaaehtoisista päästökompensaatioista mitään, eikä ole niistä kiinnostunut.
Lisäksi vapaaehtoinen päästökompensaatio miellettiin usein arkisten ilmastovalintojen tekemiseksi sen sijaan, että ostettaisiin päästöyksiköitä tai päästökompensoituja tuotteita.
”Vaikka 28 prosenttia vastaajista ilmoitti kompensoineensa päästöjään, monet mielsivät kompensaatiotoiminnan esimerkiksi ruokailuun, asumiseen ja liikkumiseen liittyviksi arjen ilmastovalinnoiksi”, tutkijatohtori Kamilla Karhunmaa Helsingin yliopistosta kertoo tiedotteessa.
“Teen arjessa ympäristöystävällisiä valintoja taloustilanteeni mukaan. ”
Yksi vastaajista totesi: ”Voi kuluttaa jossain muualla, jos toisessa asiassa säästää”.
Toinen kertoi: “Teen arjessa ympäristöystävällisiä valintoja taloustilanteeni mukaan. Yksityishenkilöille tulee kalliiksi valita muutenkin ekologisempia vaihtoehtoja kulutustarvikkeissa tai ruuassa. Näiden valintojen lisäksi en ole valmis maksamaan enempää.”
Suomalaisten näkemykset hiilimarkkinoista ovat tutkimuksen mukaan jakautuneita: kriittisesti ja varovaisen myönteisesti aiheeseen suhtautuvia oli lähes yhtä paljon.
Kysymykseen onko päästökompensaatio tehokas keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, 33 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä, 28 eri mieltä ja 39 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Miehet olivat kriittisempiä kuin naiset ja keski-ikäiset (35–54 v.) sekä kouluttautuneet kriittisempiä kuin muut. Kriittisestä asenteesta huolimatta kouluttautuneet kompensoivat päästöjään todennäköisemmin kuin vähemmän koulutetut.
”Epäilyttää, onko päästökompensaatiota tarjoavien yritysten toiminta lähinnä viherpesua ja sillä rahastamista.”
Kyselyn vastauksissa nousi myös esille, ettei päästökompensaatiota pidetty ensisijaisena vaihtoehtona ilmastonmuutoksen torjumiselle. Lisäksi kompensaation toimivuus ja luotettavuus sekä vastuunjako eri toimijoiden välillä herätti kysymyksiä.
Useat vastaajista kokivat, että päästökompensaatio kuuluu ensisijaisesti yrityksille ja valtiolle, ei kansalaisille.
Yksi vastaaja ilmaisi asian näin: “Sehän tarkoittaa sitä, että maksaa siitä, että saa jatkaa saastuttamista. Mutta parempi vaihtoehto silti, kuin että saastuttaa eikä edes maksa siitä.”
Toinen taas korosti, että ”päästökompensaation idea on hyvä, mutta toisaalta epäilyttää, onko päästökompensaatiota tarjoavien yritysten toiminta lähinnä viherpesua ja sillä rahastamista.”
Kansalaisten luottamus vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin ja päästökompensaatiota tarjoaviin toimijoihin oli ylipäänsä heikkoa. Kansainvälisiin toimijoihin luotti 5,9 prosenttia vastaajista, suomalaisiin toimijoihin 18 ja koko sektoriin 8,5 prosenttia vastaajista. Kansalaiset mielsivät päästökompensaation monimutkaiseksi järjestelmäksi, jonka vaikutuksista ei ollut takeita.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Vilja Varho pitää ongelmallisena, että vaikka parempi tieto aiheesta koettiin luottamusta parantavaksi tekijäksi, monet vastaajat eivät vaikuttaneet kovin kiinnostuneilta kuulemaan asiasta lisää, vaan suhtautuivat päästöjen kompensointiin lähes vastahakoisesti.
Kyselytutkimus toteutettiin kesällä 2021 tuhannelle täysikäiselle suomalaiselle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
