EU-johtajat koolle budjettineuvotteluihin – Myös parlamentti linjaa kantojaan

Euroopan johtajat kokoontuvat perjantaina ylimääräiseen huippukokoukseen Brysseliin. Kokouksen aihe on EU:n rahoitus vuosille 2021–2027.

Suomen EU-ministerivaliokunta linjasi viime viikolla, että EU:n jäsenmaksuja voidaan kasvattaa, jos sille on tarvetta.

EU-maksut ovat jäsenmaiden yhteenlasketuista bruttokansantuloista yhden prosentin luokkaa. Britannian EU-ero eli brexit aiheuttaa painetta jäsenmaksujen nostolle.

Suomi ei kuulu ”tiukimpaan yhden prosentin kerhoon”, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi Suomen rahoituskehysneuvottelukantaa.

Myös Saksan, Itä-Euroopan Visegrad-maiden sekä Bal­tian valtioiden mielestä tulevan EU-jäsenmaksukaton tulisi olla yhtä prosenttia suurempi.

Tanska, Ruotsi, Hollanti ja itävalta eivät haluaisi nostaa jäsenmaksuja piiruakaan yhdestä prosentista ja brexitin tuoma aukko pitäisi leikata kokonaan pois EU:n budjetista.

Valittava laskentatapa Britannian erosta syntyvän budjettiaukon kattamiseksi vaikuttaa merkittävästi tulevaan EU-budjettiin.

Brexitin vaikutus riippuu siitä, poistuuko Britannian koko maksuosuus, sen nettomaksuosuus vai pelkästään sen EU:lle suoritettavat maksut EU:n kassasta.

Eri laskukaavoilla budjetti pienenisi noin 8-17 prosenttia nykyisestä.

Euroopan komissio on vihjannut, että brexitin tuoma budjettiaukko tulisi täyttää puoliksi säästämällä ja puoliksi uudella rahalla, jotta uusiin haasteisiin, kuten puolustus- ja muuttoliikemenoihin saadaan tarpeeksi rahaa.

Komission mukaan yksi prosentti ei riitä kattamaan kaikkia rahatarpeita, vaan maiden tulisi olla valmiita pistämään lisää rahaa yhteiseen kassaan.

Komissio aikoo toukokuussa esittää hahmotelmansa EU-budjetin suuntaviivoiksi. Samalla se esittää vaihtoehtoja uusiksi rahalähteiksi.

Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan mepit vaativat torstaina, että EU-maksuja korotetaan.

Valiokunnan mukaan jäsenmaksukattoa tulisi nostaa 1,3 prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantuloista. Silloin maatalous- ja koheesiopolitiikkaa sekä uusia haasteita kuten turvallisuutta, puolustusta ja muuttoliikettä, voitaisiin rahoittaa tarpeeksi.

Myös parlamentin suurin poliittinen ryhmä EPP linjasi aiemmin, että jäsenmaksukattoa olisi nostettava.