Metsätilojen hinnat ovat viime vuosina kehittyneet eri tavalla kuin puun hinta. Tilojen hinnat ovat nousseet enemmän kuin pelkän puun hinnan perusteella olisi odottanut.
Pitkän hintojen nousukauden jälkeen tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tilojen mediaanihinnat Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa ovat kuitenkin laskeneet. Vain Keski-Suomessa tilojen mediaanihinta on noussut hieman.
Mediaanilla tarkoitetaan kauppahintojen puoliväliä kun kaupat on järjestetty hehtaarihinnaltaan halvimmasta kalleimpaan. Tämä hintojen tilastointitapa ei ole samalla tavalla herkkä poikkeavan matalille tai korkeille hinnoille kuin keskiarvo.
Tämän vuoksi suurten yhtenäisten kokonaisuuksien kauppahinnat eivät heiluttele tilastoa, eikä esimerkiksi sijoitusrahastojen ja metsäfirmojen välisten kauppojen hinnoilla ole suurta vaikutusta tähän tilastohintaan.
Onko käsillä käänne hintakehityksessä vai onko kyse vain hetkellisestä notkahduksesta alkuvuoden tilastoissa?
Etelä-Suomen tilojen hinnoissa on jo joitakin vuosia sitten noustu tasolle, jossa yksin puuntuotannolliset odotukset eivät riitä selittämään hintatasoa. Tilojen hintoihin on sisältynyt myös muita odotusarvoja ja ehkä suurten asutuskeskusten läheisyyden tuomaa mahdollisuutta harrastaa metsänhoitoa. Vaikuttaa siltä, että harrastusmahdollisuudesta on oltu valmiita maksamaan samaan tapaan kuin muistakin kalliista harrastuksista.
Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa tilojen keskimääräisen puuston tilavuuden kasvu on nostanut viime vuosina hintoja, mutta kuluvana vuonna mediaanihinta on laskenut neljästä kuuteen prosenttia. Lähivuosina selviää, onko tässä suunnanmuutoksessa kyse paluusta normaalitasolle aiempien vuosien isompien hintanousujen jälkeen, vai onko alkuvuoden hintanotkahduksessa kyse normaalista satunnaisvaihtelusta.
Ainoastaan keskisessä Suomessa metsätilojen mediaanihinta ei ole laskenut alkuvuonna. Tilojen hintoja ja metsän tuotto-odotuksia pitävät todennäköisesti yllä alueelle sijoittuvat suurinvestoinnit, jotka varmistavat puun kysyntää myös tulevaisuudessa.
Voi myös olla, että tilakaupoista kiinnostuneet ostajat ovat suunnanneet mielenkiintonsa sijoituskohteena ylihintaisesta Etelä-Suomesta pohjoisempaan paremman pääoman tuoton perässä.
Metsä kiinnostaa sijoituskohteena edelleen. Ostohaluja tukee myös matala korkotaso ja varmuus verrattuna moneen muuhun sijoituskohteeseen.
Vaikuttaa siltä, että ylihintaa ei olla kuitenkaan valmiita maksamaan Etelä-Suomessakaan samaan tapaan kuin joitakin vuosia sitten.
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tilojen hintakehitys on kytköksissä metsäteollisuuden ja nykytermein biotalouden tulevaisuuden näkymiin, yleiseen talouskehitykseen ja suomalaisten kotitalouksien taloustilanteeseen.
Ja aivan samaan tapaan kuin koko kansantalouden ja metsäteollisuuden osalta, ilmassa on paljon epävarmuutta. Tulevaisuus näyttää, onko metsätilojen puun hintaa nopeampi hinnannousu ohitse vain tilapäisesti vai onko käsillä suurempi muutos.