”Olen sanonut, että kaurassa on tulevaisuus”, hymyilee ravitsemusterapeutti Hanna Partanen. ”6–7 vuotta sitä piti odottaa, mutta nyt se tulevaisuus on täällä.”
Vaikka muisto joka-aamuisesta pakollisesta kaurapuuroannoksesta voi aiheuttaa joillekin puistatuksia, Partanen uskoo tuotevalikoiman laajentumisen tuovan kauran laajemman yleisön ulottuville.
Kaura on hyvä kuidun lähde ja juuri kuidun saannissa suomalaisilla on petraamista: useimmat saavat sitä alle suositusarvojen.
Kuidun saannissa on paljon alueellisia eroja. ”Savolaiset eivät voi syödä kiinalaista ruokaakaan ilman ruisleipää, Turussa leipää syödään selvästi vähemmän”, Partanen naurahtaa.
Ravitsemuksen kannalta kauralla on monia etuja: Se allergisoi hyvin harvoin ja puhdas kaura soveltuu myös keliaakikoille.
Suomalaiset ovat valmiiksikin melkoista kaurakansaa: sitä syödään keskimäärin 12 kiloa vuodessa.
”Kaura sopii hyvin haastaville potilasryhmille, kuten esimerkiksi maito- ja soija-allergikoille ja ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville. Monen maha reagoi ruisleipään, muttei kauraan”, Partanen kertoo.
Erityisesti Partasta ilahduttavat kauran korkeat kivennäisainepitoisuudet: terveellisen leivän ei aina tarvitse olla tummaa.
”Kaurassa on ruista enemmän esimerkiksi rautaa, jodia, kalsiumia ja magnesiumia.”
Myös kauran valkuaisen aminohappokoostumus saa Partaselta kiitosta. Välttämättömistä aminohapoista kaura sisältää runsaasti lysiiniä.
Raakakauran valkuaispitoisuus on 14 prosentin luokkaa, mutta rikastamismenetelmillä sitä voidaan nostaa jopa 50 prosenttiin.
Tuulikki Viilo