Naiskunnanjohtajat: Maaseudun elinvoima tarvitsee naisia

Kainuulaisen Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja itäuusmaalaisen Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka ovat huolissaan maaseudun naispulasta.

"Olemme huolissamme naisten vähenemisestä maaseudulla. Tämä ei ole vain tasa-arvokysymys vaan elinvoimakysymys. Maaseutu tarvitsee naisia yrittäjiksi, elinkeinoelämän kehittäjiksi, päättäjiksi, yhteisön jäseniksi ja vanhemmiksi", Heikka ja Määttä toteavat tiedotteessa.

Määtän ja Heikan mukaan pääosa työikäisestä maaseutuväestöstä on miehiä, etenkin harvaan asutulla maaseudulla ja 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten ikäluokassa. Siinä iässä opiskellaan eikä omaa perhettä ole vielä perustettu.

Heikka ja Määttä ehdottavat kolmea asiaa naisten houkuttelemiseksi maaseudulle. Ensiksikin monipaikkaista työskentelyä pitää edistää eli valtion keskushallinnon pääkaupunkiseudulle keskittyneitä virka- ja työtehtäviä voida tehdä myös muualla maassa.

Toiseksi pitää pienentää yrittäjäksi ryhtymisen riskiä sujuvoittamalla siirtymistä työnhakijasta tai työntekijästä yrittäjäksi sekä sovittamalla yhteen sosiaaliturvaa, palkkatuloja ja yritystuloja ja ottamalla osa-aikayrittäjyys huomioon yritystuissa. Naisia on yrittäjistä kolmannes, mutta yksinyrittäjistä kolme neljäsosaa.

Kolmanneksi julkinen sektori voisi houkutella naisia vastuullisiin tehtäviin ja asumaan maalle ja pitää kiinni siitä, että kunnallisissa yhtiöissä on sekä naisia että miehiä vähintään 40 prosenttia.

"Emme ainakaan heti keksi erityisiä syitä, minkä perusteella tätä ei voitaisi noudattaa. Mikään ei edellytä, että kunnallisen yhtiön edustajan on löydyttävä omasta kunnasta. Tällä voidaan houkutella laaja-alaisempaa osaamista kuntaan."

Kuntajohtajat muistuttavat, että maaseudulla arki on helppoa, peruspalvelut toimivat, eläminen on edullista ja turvallinen yhteisö tukena.