Maatalousvaliokunnan kansanedustajat pohtivat MTK:n ilmastokartan toteutusta – Elomaa: "Periaatteellisesti tällaiseen täytyy suhtautua positiivisesti, mutta mistä rahat?"

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenien suhtautuminen eilen julkistettuun maatalouden ilmastotiekarttaan oli myönteistä, mutta erityisesti muutoksen rahoittamisesta jäi vielä avonaisia kysymyksiä.

Maaseudun Tulevaisuuden tavoittamista valiokunnan jäsenistä julkistustilaisuutta olivat seuranneet valiokunnan varapuheenjohtaja Ritva Elomaa (ps.) ja Mikko Kärnä (kesk.).

Elomaa piti suunnitelmia ja ajatuksia maatalouden kehittämisestä entistä ilmastoystävällisemmäksi hyvinä, mutta kantoi huolta siitä, miten uudistusten rahoitus toteutuu.

"Totta kai viljelijät ja kaikki muutkin tahtovat että näihin asioihin puututaan, mutta vaatimukset ovat nyt jo maatiloille kovat. Viljelijöiden ja maatalouden syyttelyllä asioita ei ainakaan paranneta", hän sanoi.

"Tällä hetkellä todellisuus on se, että monilla tiloilla menee heikosti. Periaatteellisesti tällaiseen kehittämiseen täytyy suhtautua positiivisesti, mutta mistä rahat?"

Ilmastotiekartan toteuttaneen Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtosen arvion mukaan toimet tulisivat maksamaan 3–5 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.

Kärnällä ilmastokartasta ei runsaita kommentteja ollut:

"Hyvä että tutkitaan. Jokainen yrittäjä ja jokainen viljelijä tekee tavallaan. Osalle nämä keinot ovat sopivia ja osalle ei. Suosittelen tämäntyyppiseen viljelyyn siirtymistä kaikille, joille tämä on sopiva ja toimiva tapa", hän totesi.

Valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) ei ehtinyt perehtymään tiekarttaan koko päivän kuluttua laidunhommien merkeissä. Hän piti siinä esitettyjä toimia kuitenkin järkevinä niistä kuultuaan.

"Toki haluan kasvinviljelyagronomina todeta että turvemaat ovat tänäkin vuonna osoittaneet olevansa melko satovarmoja peltoja. Niistä saadaan kuivina vuosina parhaat sadot myös yksivuotisista viljelykasveista."

Myöskään valiokunnan jäsen Markku Eestilä (kok.) ei ehtinyt itse katsomaan julkistuista, mutta on tietoinen haasteista jo entuudestaan.

"Ilmastopolitiikka on äärimmäisen monimutkainen ja haastava. Meidän olisi tarkasteltava maa- ja metsätaloutta kokonaisuutena. Suuressa kuvassa ilmastotoimenpiteiden on oltava sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Kaikki ilmastotoimet tulee olla myös alueellisesti kestäviä. Ilmastopolitiikan varjolla ei saa lähteä asettamaan kohtuuttomia ehtoja millekään

Eestilä ottaisi keskusteluun ekologisen kompensaation käyttöönoton.

"Ekologinen kompensaatio pitää ehdottomasti nostaa keskusteluun ja ottaa käyttöön. Esimerkiksi, jos maanomistaja tekee uutta peltoa turvemaille, niin ok, jos ekologinen kompensaatio on löydettävissä. Näin elinkeinon harjoittamisen vapaus säilyy."

Raimo Piirainen (sd.) kertoi, ettei ole ehtinyt koko raporttia vielä lukemaan, mutta ensivaikutelma siitä on kuitenkin hyvin neutraali.

"Minusta tämä on menossa ihan hyvään suuntaan. MTK lähtee hyvin vahvasti myös alkuun ottamaan vastuuta näistä ilmastokysymyksistä. Tällainen ensiarvio minulle on raportista noussut", kommentoi Piirainen.

Myös varajäsen Atte Harjanne (vihr.) oli ehtinyt tutustua tiekarttaan nopeasti. Hän kiitteli sitä, että ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan rehellisesti ja kiihkottomasti.

"Kiittämisen arvoista on, että on tunnustettu perusuran johtavan hyvin pieniin päästövähennyksiin, eli että aidosti tarvitaan isoja toimenpiteitä."

Harjanne olisi kuitenkin kaivannut mukaan myös analyysia siitä, millaisiin tuloksiin oltaisiin päästy tuotantoa muuttamalla, siis käytännössä liha- ja maitotuotannon supistamisella.

Lue lisää:

MTK:n ilmastotiekartassa lähdetään ruokavalion muuttamisen sijaan maaperä edellä – "Tehtiin miten tahansa niin maaperän päästöjä täytyy vähentää"

MTK:n ilmastokartta: Maatalouden hiilipäästöt voisivat vähentyä jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 – ei vaatisi muutoksia ruokavalioon