Verotus on kireintä Halsualla ja keveintä Kauniaisissa – kuntaverossa on 6,5 prosenttiyksikön ero ja keskituloisen pariskunnan veroissa 4 900 euron ero vuodessa

Manner-Suomen kunnista Halsua verottaa kireimmin asukkaitaan, ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton selvityksestä. Halsualla kunnallisvero on noussut 23,50 prosenttiin.

Kevyintä verotus on Kauniaisissa, jossa veroprosentti on 17,00. Selvityksen mukaan keskituloisten palkansaajapuolisoiden verot ovat Halsualla vuodessa lähes 4 900 euroa suuremmat kuin Kauniaisissa.

Manner-Suomen maakunnista korkeimmat kunnallisveroprosentit ovat keskimäärin Etelä-Savossa ja matalimmat Uudellamaalla.

Selvityksen mukaan maakuntakeskuksista Mikkeli on kovin verottaja. Helsingissä verot ovat puolestaan alhaisimmat. Ero Mikkelin ja Helsingin välillä on yli 2 900 euroa vuodessa.

Maakuntakeskuksista verotus on Helsingin jälkeen keveintä Turussa ja Jyväskylässä.

Verotus vaihtelee Helsingin seudunkin sisällä voimakkaasti. Helsingin seudun 14 kunnasta matalinta verotus on Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä. Pornaisissa asuva esimerkkipariskunta maksaa veroa vuodessa lähes 2 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa asuva.

Vuoden 2020 alusta kunnallisveroprosentti nousi Suomessa 53 kunnassa ja laski seitsemässä.

Kunnallisverot tuovat lähes puolet kuntien tuloista

Vertailun palkansaajapuolisoiden kotikunnan perusteella määräytyvät verot koostuvat suurimmaksi osaksi kunnallisverosta. Kirkollis- ja kiinteistövero muodostavat vain murto-osan koko verotaakasta.

Kunnallisverot muodostavat merkittävän osan suomalaisten verotaakasta. Kuntien menot vastaavat tällä hetkellä suuruudeltaan noin 40 prosenttia julkisen sektorin kokonaismenoista.

Kunnallisverot tuovat puolestaan lähes puolet kuntien tuloista. Muita tuloja kertyy maksu- ja toimintatuloista, valtionosuuksista, kiinteistöveroista ja yhteisöveroista.

Selvityksen mukaan kuntien verotulot pienenivät reaalisesti vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Tämän jälkeen verotulot ovat olleet kasvussa kaikilta osin.

Kuntien tuloveroprosentit ovat kuntien itsensä vapaasti päätettävissä ilman valtion asettamia ala- ja ylärajoja.