Huoltovarmuuskeskus aikoo ostaa reippaasti turvetta varmuusvarastoon – nykyinen turvavarasto menettänyt merkityksensä

Huoltovarmuuskeskus (HVK) valmistelee parhaillaan polttoturpeen varmuusvaraston perustamista, energiahuolto-osaston johtaja Pia Oesch kertoo.

Turve olisi varastona aumoissa soiden laidoilla. Varaston suuruutta ei ole vielä päätetty, mutta se nousee todennäköisesti yli yhden terawattitunnin ja jää selvästi alle viiden terawattitunnin. Terawattitunti vastaa liki miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta.

HVK aikoo ostaa turpeen varmuusvarastoon markkinahinnalla samoin kuin se on toiminut fossiilisten polttoaineiden varmuusvarastojen kanssa. Valtioneuvosto päättää varmuusvaraston käyttöönotosta.

Valtiolla ei ole tähän mennessä ollut turpeen varmuusvarastoa, vaan turvavarasto, jonka varastoinnista HVK on maksanut turvetuottajille. Tuottajat ovat omistaneet turpeen.

Turvavarastojen aika on nyt ohi, koska päästöoikeudet ovat nostaneet turpeen hintaa huimasti. Tuottajat eivät halua sitoutua turpeen varastointiin, koska eivät tiedä, saako turvetta enää kaupaksi sovitun varastointiajan loputtua. Tällöin turve jäisi tuottajien käsiin.

Turvavarastoja oli vielä muutama kuukausi sitten yli kolmen terawattitunnin edestä, mutta enää 0,7 terawattituntia. Tuottajat ovat irtisanoneet sopimuksia vauhdilla.

Valtio ei voi maksaa EU:n valtiontukisäännösten vuoksi juuri nykyistä enempää turvavarastoinnista. ”Kun turpeen kokonaishinta on noussut päästökaupan vuoksi ja sen kysyntä laskenut, pelkkä turvavarastoinnin tuki ei riitä tuottajille”, erityisasiantuntija Petri Hirvonen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan polttoainetta tulee olla turvetuotantokauden alkaessa varastoituna puolet arvioidusta käyttömäärästä. Turvetta käytettiin viime vuonna 8-10 terawattituntia ja sama määrä arvioidaan tarvittavan myös tänä vuonna. Siten turvetta tulee olla käytettävissä 4-5 terawattituntia.

Koko määrän ei Oeschin mukaan tarvitse olla varmuusvarastossa, vaan mukaan luetaan sekä turvavarasto sekä kaupallisten toimijoiden varastot.

Hän uskoo, että turvetuottajia löytyy toimittamaan riittävä määrä turvetta valtiolle.

Varmuusvarastoihin liittyviä tietoja, kuten varastomääriä ja aumojen sijaintia ei kerrota julkisesti, sillä niiden avulla varaudutaan vakaviin häiriöihin ja poikkeusoloihin, Oesch toteaa.

Turpeen varmuusvarastointi on vaikeampaa kuin vaikkapa öljyn tai kivihiilen, koska se vähenee aumoissa itsestään ja turvetta joudutaan lisäämään tai kierrättämään vuosittain.

Turvevarastoinnilla turvataan venäläisen tuontienergian, muun muassa hakkeen ja turpeen loppumista. Oeschin mukaan toimien riittävyys riippuu siitä, saadaanko suomalaista haketta lisättyä riittävästi. Metsien hoitoa ja siten kotimaisen energiapuun saantia pyritään lisäämään kemeratuella, jonka ehtoja ollaan parantamassa.

Turpeen hinta on noussut parin vuoden aikana rajusti, kun päästöoikeudet hinnat kohosivat alle 20 eurosta hiilidioksiditonnilta 80 euroon.