Imagohaitasta kärsivällä kaivosalalla kasvun merkkejä – investoinnit malminetsintään kasvussa

Suomen kaivosalalla näkyy kasvun merkkejä, ilmenee kaivosalan toimialaraportista. Investoinnit malminetsintään kääntyivät kasvuun viime vuonna, ja kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä 240 miljoonaa euroa, mikä oli selvästi edellisvuotta enemmän. Malminetsintään, eli käytännössä kaivosalan tutkimus- ja kehitystoimintaan, sijoitettiin 41 miljoonaa euroa, liki viidennes enemmän kuin vuonna 2015.

Raportin koonnut toimialapäällikkö Heino Vasara Lapin ely-keskuksesta arvioi, että toimialan parantunutta tilannetta tukevat globaali hyvä talouskehitys ja mineraalien nouseva hinta.

Vasara kertoo STT:lle, että Talvivaaran ympäristöongelmista syntynyt imagohaitta kaivosalalle näkyy nuorison asenteissa.

"Se heijastuu siinä, miten nuoret hakevat opiskelemaan. Kiinnostus ei ole ollut niin voimakasta, kertovat oppilaitokset", Vasara sanoi.

Toisaalta tilanteeseen voi heijastua myös yleinen työmarkkinatilanne. Prosessiteollisuuden ammattilaisista on monella alalla pulaa. Lisäksi kaivosten työvoiman saantia voi vaikeuttaa se, että monet suuret kaivokset sijaitsevat muuttotappioalueilla.

"Sekin vaikuttaa, että kaivokset ovat pääsääntöisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Mistä löytää puolisolle työpaikka?"

Suomen kolme suurinta toimivaa kaivosta louhintamäärällä mitattuna ovat Kevitsa, Talvivaara ja Siilinjärvi. Käynnissä on tällä haavaa viisi pitkälle edennyttä hanketta, jotka tähtäävät kaivostoiminnan aloittamiseen: Taivaljärven hopeakaivoshanke, Hautalammen koboltti-nikkeli-kaivoshanke, Keliberin litiumkaivoshanke, Hannukaisen rautakaivoshanke sekä Kaapelinkulman kultakaivoshanke. Myös Pahtavaaran kultakaivoksen uudelleen avaamista tutkitaan.

Vuonna 2016 kaivostuotannon liikevaihto oli Suomessa noin 2 miljardia euroa. Ala työllisti suoraan noin 4 500 henkeä, välillisesti jopa kolminkertaisen määrän.