Kaunissaaren kesä on on vielä arvoitus – Kotkan saariston helmi sai hyvän potkun koronakesistä

Itäisen Suomenlahden saaristossa uinuva Kaunissaari odottaa tästä kesästä vilkasta, sillä kaksi koronakesää toi saarelle runsaasti uusia kotimaan matkailijoita. Ennen juhannusta vilinää ei tosin näy, sillä saaren sesonki on yleensä lyhyt: heinäkuun alusta elokuun puoliväliin.

Kaunissaareen pääsee nykyisin ilmaisella yhteysaluksella Kotkan Kuusisesta. Matka kestää noin kaksi tuntia. Jos se tuntuu liian pitkältä, tarjolla on myös yksityistä taksivenekyytiä, joka hurauttaa saarelle alle puolessa tunnissa.

Ville Laakso (vas.) ja Pasi Kinnunen muodostavat Kaunissaaren voimakaksikon, joka pyörittää saarella kesäisin niin kauppa-, ravintola- kuin majoitustoimintaa. Kuva: Riitta Mustonen

Kaunissaaren opas ja yrittäjä Ville Laakso kertoo olevansa toisen polven venepakolainen, jonka isän suku on Kaunissaaresta ja äidin suku rajan taakse jääneestä Suursaaresta. Laakso asuu Kaunissaaressa kesät ja pitää siellä kauppaa sekä kahvilaa yhdessä yrittäjä Pasi Kinnusen kanssa. Kinnunen pyörittää lisäksi kesäravintola Kaunissaaren Majaa. Kotkassa miehillä on ravintolat Vausti ja Laakonki.

Viime vuonna Laakso ja Kinnunen uudistivat Majan yhteydessä olevat majoitustilat täydellisesti. Se oli yli 200 000 euron investointi. Oli tärkeää, että Kaunissaareen saatiin vuosi sitten vesijohto, kun aiemmin saarella oltiin kaivoveden varassa.

Sähkö saarella on ollut jo 40 vuotta, ja nettiyhteyskin toimii. Pyhtään kaupunki on hiljattain investoinut saaren uuteen vierasvenesatamaan ja aallonmurtajaan.

Yhteysalus Otava ajaa Kotkasta Kaunissaareen eri viikonpäivinä eri aikaan. Aikataulut löytyvät finferries.fi-sivulta. Kuva: Riitta Mustonen

Kun saapuu Kaunissaareen, on kuin astuisi ajassa vuosikymmenten taa. Saarelaiset saapuvat yhteysalusta vastaan maitokärryjen kanssa hakemaan tilaamiaan tavaroita. Jotkut tulevat mönkijällä. Satamasta johtaa kapea hiekkatie, paikoin lähes polku, saaren sisempiin osiin ja toiseen kärkeen.

Kaunissaari ei ole suuren suuri. Sen pituus päästä päähän on vain noin 3,5 kilometriä. Itäpuolella ja pohjoiskärjessä on hienoja hiekkarantoja, jonne nuoret ovat perinteisesti tulleet juhannuksen viettoon.

Kaunissaaren hiekkarannat houkuttavat kävijöitä. Saaressa käy enimmäkseen suomalaisia, sillä koronan myötä yksittäiset ulkomaiset veneilijät ovat vähentyneet. Ukrainan sota ei ole vaikuttanut venäläisten matkailijoiden määrään, sillä heitä saarella on käynyt aiemminkin vain vähän. Kuva: Riitta Mustonen

Kaunissaari on ollut vanhastaan kalastajakylä, mutta enää siellä ei ole ammattikalastajia, on vain saaristolaismuseo. Ennen sotia saarella oli kolmisensataa vakituista asukasta, nykyisin vain parikymmentä. Kesällä asukasmäärä moninkertaistuu ja päiväkävijöitä on paljon.

”Mitä kuumempi sää on maissa, sitä enemmän meille tulee porukkaa”, Laakso tietää. Hän toivoo, että uudet kesävieraat löytäisivät saarelle, sillä ikääntyneestä päästä väki alkaa harventua.

Kinnuselle tämä kesä on kiireinen, sillä ravintola-alan työvoimapula koskettaa myös Kaunissaarta.

”Ihannetilanteessa meitä olisi kymmenen, mutta nyt me ollaan Arton kanssa salissa ja Taimin kanssa keittiössä”, Kinnunen kertoo. Myös Laakson ja Kinnusen Kotkan ravintoloissa on kokin paikka ollut pitkään auki. Hakijoita ei ole.

Laakso toimii kesällä Kaunissaaren oppaana. Vaikka osa saarelaisista pitäisi saaren mieluiten kätkettynä helmenä omassa rauhassaan, Laakso toivottaa ihmiset tervetulleiksi.

”Matkailijoiden ansiosta meillä on kauppa ja ravintola, ja he pitävät saaren elävänä.”

Ville Laakson isän puoleista sukua lepää Kaunissaaren hautausmaalla, joka on perustettu viime vuosisadan alussa. Alkukesän kiireessä haudat odottavat vielä laittamista, Laakso toteaa. Kuva: Riitta Mustonen

Laakso ei kesällä juurikaan poistu saaresta. Hänelle se on lapsuudesta asti tuttu kesäparatiisi. Kun häntä pyytää nimeämään kolme parasta asiaa Kaunissaaressa, vastaus tulee empimättä: kaunis luonto, rauha ja mukavat ihmiset.

Lue myös:

Metsähallitus vinkkaa: Retkelle saaristoon pääsee myös ilman omaa venettä

Veneilijän kansallispuistossa voi nähdä tykkejä ja hylkeitä