Alkuperämerkit eivät ole huomanneet kotimaisuusasteessa muutoksia
Sadon onnistuminen tulee määrittelemään Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtajan Anni-Mari Syväniemen mukaan pitkälti, minkälainen muutos ruuan kotimaisuusasteessa tapahtuu.
Hyvää Suomesta -merkki löytyy 12 000 suomalaisesta elintarvikkeesta. Kuva: Juho LeskinenRuokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi korostaa Hyvää Suomesta -merkin olevan ainoa alkuperämerkki, joka kertoo myös elintarvikkeen raaka-aineiden alkuperästä luotettavasti.
”Merkki takaa, että elintarvike on valmistettu Suomessa kotimaisista raaka-aineista”, hän kertoo.
Syväniemi kertoo merkin käyttöä valvottavan säännöllisesti käyttäen ulkopuolisia tarkastajia.
”Seuraamme tuotteita jatkuvasti.”
Hyvää Suomesta -merkki löytyy Syväniemen mukaan jo 12 000 elintarvikkeesta. Merkkiä käyttäviä yrityksiä on noin 350, joista osa on maatiloja. Vahvin edustus merkillä on maito- ja lihatuotteissa.
Syväniemen mielestä kuitenkin jokaisessa tuotekategoriassa merkin käyttöä voisi kasvattaa merkittävästi.
”Haastan kotimaisen panimoteollisuuden mukaan. He voisivat käyttää merkkiä oikein runsaasti”, Syväniemi sanoo.
Syväniemi ei allekirjoita väitettä, että Hyvää Suomesta -merkin käyttö olisi kallista tai vaikeaa.
”Merkin käyttöoikeuden saa liittymällä meidän yhdistyksen jäseneksi. Jäsenmaksulla, joka on liikevaihtoperusteinen, saa käyttää merkkiä kriteerit täyttävissä tuotteissa.”
Syväniemi ei ole havainnut kotimaisuusasteessa laskua. Hän kertoo, että Hyvää Suomesta -merkin tuotteiden raaka-aineiden kotimaisuusaste on noin 95 prosenttia. Merkin käyttö on kasvanut tasaisesti viimeiset 10 vuotta.
”Tänä vuonna on ollut havaittavissa kehityksen tasaantumista, sillä jäsenhakemuksia ei ole tullut niin paljoa”, Syväniemi avaa tilannetta.
Sadon onnistuminen tulee määrittelemään Syväniemen mukaan pitkälti, minkälainen muutos ruuan kotimaisuusasteessa tapahtuu. Tilannetta seurataan tarkkaan.
”Tänä keväänä oli jo tilanne, jossa valmisruokateollisuudella oli hankaluuksia saada kelpaavaa perunaa.”
Syväniemi kertoo, että historiallisesti sokeri, porkkana ja peruna ovat olleet sellaisia raaka-aineita, joiden kotimaisuusasteet on vaihdellut saatavuuden vuoksi runsaasti.
Omasta tuotannosta tinkiminen ei ole Syväniemestä millään tavalla järkevää, sillä todellisen kriisin osuessa Suomeen ei voida välttämättä tuoda lainkaan muualta ruokaa.
”Nyt tarvitaan jokaiselta toimia, jotta hyvästä kotimaisuusasteesta saadaan pidettyä kiinni myös tulevaisuudessa”, Syväniemi kiteyttää.
Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala kertoo myös Avainlippu-merkin olevan ruokakaupoissa yleinen näky. hän kertoo, että merkki on haettu reilulle 1 000 tuotteelle tai tuoteryhmälle. Yrityksiä on mukana noin 600.
”Mukana on niin Saarioisen ja Olvin kaltaisia isoja tekijöitä kuin pieniäkin toimijoita”, Lausala sanoo.
Merkkiä varten hakemus lähetään toimikuntaan, joka koostuu ulkopuolisista asiantuntijoista. Hinnoittelu Avainlippu-merkkiin pohjautuu yrityksen ja tuotteen liikevaihtoon, ja hinta on pyritty pitämään Lausalan mukaan matalana.
”Käyttömaksu ei saa olla esteenä yritykselle hakea merkkiä.”
Avainlippu-merkki kertoo Lausalan mukaan ensisijaisesti siitä, että kyseinen tuote on aidosti Suomessa valmistettu ja jalostettu. Kyseessä tulee olla aito teollinen prosessi. Toissijaisesti merkkiä varten tarkastetaan kotimaisuusaste.
”Lasketaan siis kaiki kustannukset yhteen omakustannehintaan. Tästä kotimaisuusasteen tulee olla 50 prosenttia”, Lausala täsmentää.
Lausala kertoo kuitenkin, että Avainlippu-elintarvikkeissa tämä kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia, koska raaka-aine on niin määräävässä asemassa. Tuotteisiin, joissa pääraaka-aine ei tule Suomesta, on ohjeistettu Lausalan mukaan kertomaan tarkasti, mistä raaka-aine on peräisin.
Elintarvikkeissa Lausalan mukaan Avainlippu-merkin käyttö ei ole kasvanut viime vuosina. Elintarviketeollisuudesta ei ole kuulunut tänä kesänä, että siellä jouduttaisiin vähentämään merkin käyttöä.
”Satunnaisesti yhteydenottoja kyllä tulee, joten elintarviketeollisuus on hereillä kotimaisuusasteeseen liittyen”, Lausala kertoo.
Lue myös:
Puinnit hyvässä alussa – toiveissa kustannukset aisoissa pitävä poutainen syksy
Älä anna nimen hämätä jouluherkuissa – Maatilan tai Kartanon ei takaa raaka-aineen kotimaisuutta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
