Kaiken kaikkiaan eläkkeensaajan hoitotukea sai Kelalta viime vuoden lopussa yhteensä 229 900 henkilöä.
Kela maksaa hoitotukea eläkettä saavalle vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan ja jolle sairaus tai vamma aiheuttaa viikoittain avuntarvetta, ohjauksen ja valvonnan tarvetta tai erityiskustannuksia.
Hermoston sairaudet olivat yleisin hoitotuen saannin peruste. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella tukea sai neljännes. Kolmanneksi yleisin sairausperuste oli verenkiertoelinten sairaudet.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat hoitotuen perusteena noin joka kymmenellä henkilöllä.
Hermoston sairauksien ryhmästä suuren osan kattavat muistisairaudet, erityisesti Alzheimerin tauti. Muistisairaista hoitotuen saajista naisia oli viime vuoden lopussa 70 prosenttia. Saajista yli puolet kuului ikäryhmään 80–90-vuotiaat.
Muistisairauksien yleistymiseen on vaikuttanut väestön ikääntyminen. Hoitotuen saajien määrää muistisairaiden ryhmässä lisäsi myös vuoden 2010 lakimuutos, jonka seurauksena hoitotukea alettiin maksaa pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville.
Kaikkiaan Kelan vammaisetuuksia sai viime vuoden lopussa 303 800 henkilöä. Lapsen vammaistuen saajia oli 34 500, aikuisen vammaistuen saajia 10 500 ja hoitotuen saajia 229 900.
Keliakiaa sairastaville maksettavaa ruokavaliokorvausta sai 31 300 henkilöä, mikä on 4,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
MAIKKI KULMALA