Maanviljelijät kuuluvat niihin ammattiryhmiin, joilla on pienin riski sairastua syöpään, ilmenee laajasta yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa syöpäriskejä tarkasteltiin ammateittain. Viljelijöiden syöpäriski on samaa luokkaa kuin papeilla ja opettajilla.
Suomen Syöpäyhdistyksen erityisasiantuntija Satu Lipponen kiinnostui suomalaisten maanviljelijöiden syöpäriskistä sen jälkeen, kun kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC määritteli glyfosaatin mahdollisesti syöpävaaralliseksi. Glyfosaatti on Suomessa eniten myyty torjunta-aineiden tehoaine.
Pohjoismaissa on syöpärekistereiden yhteistyönä tehty maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista tutkimusta ammattien syöpäriskeistä, Lipponen kertoo.
Aineistossa on 15 miljoonaa syöpätapausta 45 vuoden ajalta.
Eräiden tutkimusten mukaan glyfosaatti voisi aiheuttaa muun muassa non-Hodgkinin lymfoomaa. Sen riski on pohjoismaisen tilaston mukaan maanviljelijöillä kuitenkin pienempi kuin väestöllä keskimäärin, Lipponen kertoo.
Koska tilastot on kerätty pitkältä ajanjaksolta, voisi ajatella, että syöpäriskissä olisi viime aikoina tapahtunut muutoksia. Suomessa näin ei kuitenkaan ole, ei maanviljelijöillä eikä heidän jälkeläisillään.
Syöpätilastoja tulkitaan hänen mukaansa usein tarkoitushakuisesti ja uutisoinnin mittasuhteet saattavat vääristyä.
”On helppoa ja inhimillistä liioitella ympäristötekijöitä ja vähätellä omia elämäntapoja”, hän toteaa.
Esimerkiksi alkoholi ja tupakka ovat ihmiselle ykkösluokan karsinogeenejä eli syövälle altistajia ja glyfosaatti on kakkosluokassa.
Liikunnallinen elämäntapa vähentää syöpäriskiä. Syöpäriskiä lisäävät muun muassa ikääntyminen ja naishormoni estrogeeni.
Työhön liittyviä riskejä ovat vuorotyö, kampaajien altistuminen kemikaaleille sekä ulkoilmatyöntekijöiden altistuminen auringon ultraviolettisäteilyllle.
Lipponen muistuttaa, että on tärkeää tutkia aineita, joille altistutaan työssä laajamittaisesti, ja kehittää tutkimusten avulla työsuojelua.
Satu Lehtonen