Kosteikot näkyvin osa Pien-Saimaan suojelua
Orjainlahden kosteikkoillassa Taipalsaarella Kaakon noutajakoirayhdistys esitteli noutavan koiran käyttöä vesilinnustuksessa, kuvassa kultainennoutaja. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoTAIPALSAARI (MT)
Vielä runsas vuosi sitten Taipalsaaren Orjainlahti oli pelkkää pusikkoa ja pajukkoa. Nyt se on sekä virkistys- että metsästyskäyttöön soveltuva kosteikko, jonka rannalle rakennetulta laavulta voi katsella Pien-Saimaalle.
Kosteikko palvelee vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja linnustoa, ja lisäksi se parantaa alueen virkistys- ja maisema-arvoja.
”Nyt tänne on mukava tulla”, sanoo Orjainlahden kosteikon maanomistaja Kyösti Nakari.
Alue on hieman yli hehtaarin laajuinen. Siitä 0,7 hehtaaria on vesialuetta. Sen kautta kulkevat yhteensä seitsemän maanomistajan valumavedet pelloilta ja metsistä.
Ilman kosteikkoasiamies Antti Happosta ja kunnan rahoitusta Nakari tuskin olisi ryhtynyt tekemään mitään pusikoituneelle ja pajukoituneelle maa-alueelle.
Orjainlahden kosteikkoa esiteltiin yleisölle elokuun alussa. Siellä kaikki alan toimijat olivat yhtä mieltä, että pelkästään sopivien kosteikkokohteiden kartoitus ja suunnitelmien tekeminen eivät riitä.
”Tarvitaan konkreettisia toimia ja joku, joka osaa viedä hanketta eteenpäin”, kuvailee kosteikkoasiamies Happonen. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen nyökyttelee vieressä.
Kosteikkoasiamies on Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen hallinnoima Leader-hanke. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi taas hallinnoi EU:n maaseuturahaston Pisa-hanketta, jonka tavoitteena on vähentää Pien-Saimaan kuormitusta.
Kosteikkoasiamieshankkeen tavoitteet on lähes saavutettu. 30 suunnitelmaa on tehty, kymmenelle kosteikolle on varmistunut rahoitus ja viidelle vielä haetaan rahoja.
”Suomessa on lyhyt kosteikkohistoria, toisin kuin esimerkiksi Britanniassa, jossa on 400–500 vuotta vanhoja kosteikkoja. Rahoituksen puute, rahoitusjärjestelmien jäykkyys ja byrokratia ovat suurimpia esteitä kosteikkojen määrän lisäämiselle”, toteaa Happonen.
Tärkein voimavara kosteikkojen lisäämiseksi on maanomistajan tahto.
Myötämielisten maanomistajien lisäksi kyläläiset ovat olleet tärkeitä muun muassa Orjainlahden kosteikon rakentamisessa.
Kunnan 11 000 euron rahoitus kattoi kaivinkonetöistä ja tarvikkeista aiheutuneet kulut, mutta paljon tarvittiin talkootyötä ennen kuin kosteikko oli valmis.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat