Veteraaneille apua läheltä kotia

Veteraanien ja sotainvalidien palvelujen hakeminen on yritetty tehdä niin helpoksi kuin mahdollista, sanoo palveluneuvoja Karoliina Haaksiluoto Raisiosta.

Lähtökohta on, että veteraanin ei tarvitse itse ottaa yhteyttä tai allekirjoittaa papereita. Asiat etenevät yhtä lailla lähiomaisen, vanhusta hoitavan tai lääkärin ilmoituksesta.

Matalan kynnyksen malliin kuuluu, että kaikki palvelut tarjotaan yhdestä paikasta, yhdeltä henkilöltä. Siihen on oltu tyytyväisiä.

Meille voi soittaa tai tulla käymään, vaikkei olisi asiaakaan. Moni vanhus kärsii yksinäisyydestä ja kaipaa puhekumppania, Haaksiluoto sanoo.

Raisiossa asuu 66 veteraania ja noin 20 sotainvalidia. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa sujuu mallikkaasti, ja järjestöt pitävät aktiivisesti yhteyttä kaupunkiin. Kerran kuussa järjestetään kotikorsu-tilaisuuksia, joissa Haaksiluoto pyrkii käymään.

Kaksi vuotta sitten Raisiossa tehtiin opinnäytetyö sotaveteraanien toimintakyvystä. Suurin osa heistä asuu kotona ja on niin hyväkuntoisia, että he pärjäävät omillaan, kun palveluja tarjotaan kotiin. Osa ajaa edelleen autoa.

Haaksiluoto on pääosin tyytyväinen valtiovallan veteraaneille ohjaamaan tukeen, mutta toivoo, että kuntoutuksen ja avopalveluiden määrärahat voisi yhdistää. Se helpottaisi rahojen käyttämistä, kun veteraanit vähenevät ja palvelujen tarve kasvaa.

Pitkille kuntoutusjaksoille ei ole juuri enää hakijoita ja moni sotaveteraani on todennut, ettei jaksa olla liki kahta viikkoa poissa kotoa. Mieluummin käytetään läheltä saatavia palveluita tai toivotaan palveluita kotiin.

Raisiossa on käytössä palvelusetelit avopalveluissa, mistä on tullut hyvää palautetta. Aiemmin veteraanien jalkahoito kilpailutettiin, jolloin hoidot keskitettiin kahdelle. Nyt mukana on kymmenkunta jalkahoitajaa, joille palveluseteli käy.