Syyrian surkea tilanne painaa ulkoministeri Soinia: "Häpeä ihmiskunnalle"

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) myöntää maailman melskeen painavan mieltä.

”Kyllä tässä hommassa välillä tulee kosminen kylmä aamulla. Aika sotkuiselta maailma näyttää. On se vaikuttanut omaan ajatteluun”, hän kertoo MT:n haastattelussa.

Syyria käy ulkoministerin omantunnon päälle.

”Se on jatkuvasti iholla ja turhautuminen on voimakas. Tuntuu pahalta, kun näet muuttokuorman lähtevän ja tajuat, että eivät he ole mihinkään pääsemässä”, Soini kuvailee näkemiään asioita.

Eikä rauhaa ole näkyvissä. Päinvastoin jatkuva sorto on Soinin mukaan parasta pohjamultaa terrorismille.

”Meidän silmiemme edessä on tapettu puoli miljoonaa ihmistä ja tappaminen jatkuu eikä kansainvälinen yhteisö saa sitä loppumaan. Kyllähän se on häpeä ihmiskunnalle. Arvostelen rajusti YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäsenmaita.”

YK:ssa pääasiassa Venäjä ja Kiina ovat estäneet veto-oikeuksillaan yhteiset päätöslauselmat.

Suomessakin puhutaan enemmän puolustuksesta kuin rauhantyöstä. Esillä ovat hävittäjähankinnat ja Naton jäsenyys. Ruotsi pohtii lakimuutosta, jotta hallitus voisi päättää hätätilassa avusta Suomelle. Nyt avusta päättää valtiopäivät ja se kestää liian kauan.

Soini kävi haastattelua edeltävänä päivänä Ruotsissa tapaamassa virkasisar Margot Wallströmiä ja uskoo muutoksen menevän läpi vaalien jälkeen.

”Päätös on heidän mittakaavassaan iso. Mutta ajatusta kannatetaan myös oppositiossa.”

Pohjois-Korean kanssa sentään suunnitellaan rauhanneuvotteluita. Suomi on tarjoutunut neuvottelupaikaksi.

”On ilmoitettu halukkuus ja valmius. Suomi on aina valmis isännöimään, mutta ei se todennäköistä ole.”

Pohjois- ja Etelä-Korea tapasivat virkamiestasolla jokin aika sitten Suomessa. Kokouksessa käsiteltiin käytännön asioita. Soini ei paljasta mistä puhuttiin, mutta on tyytyväinen osapuolten mahtumisesta samaan pöytään.

On jossain päin saatu rauhaakin aikaiseksi. Kolumbian 50 vuotta kestänyt sisällissota loppui.

”Ei rauhalla oikein hyvin mene. Autuaita ovat rauhantekijät, heitä tarvittaisiin paljon enemmän kuin mitään muuta.”