Kuntien ja vesiosuuskuntien viemäröintihankkeet ovat aiheuttaneet närää kiinteistönomistajien keskuudessa. Koska vesihuoltolaki pakottaa kiinteistöt liittymään viemäriverkkoon, on tapauksia jouduttu ratkomaan oikeudessa.
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitosta kertoo, että vesihuoltolain mukaan kiinteistö voidaan vapauttaa liittymisvelvollisuudesta, jos vesihuoltolain perusteet täyttyvät eli esimerkiksi kustannukset nousevat kohtuuttomiksi. Ongelma on, ettei kohtuuttomuuden rajaa ole määritelty.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan 15 000 euroa on vielä kohtuullinen kustannus.
Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia viemäröintihankkeiden toteutuksessa hyvin yleisellä tasolla. Käytännössä kunnat toimivat asiassa hyvin itsenäisesti.
”Jos liittymiskustannukset nousevat tähtitieteellisiksi, herää kysymys, onko sille alueelle järkevää rakentaa vai pitäisikö hankkia kiinteistökohtaisia tai yhteisiä järjestelmiä”, Rontu pohtii.
”Keskitetty vesihuolto on taajamissa välttämätön, mutta haja-asutusalueilla ratkaisut tulee miettiä tapauskohtaisesti.”
Viemäröintihankkeet etenevät niin, että kunta päättää toiminta-alueen, jolle vesiosuuskunta tai kunnan vesihuoltolaitos alkavat rakentaa viemäriä. Toiminta-alueella sijaitseville kiinteistöille lankeaa liittymisvelvollisuus.
Ronnun mukaan siitä ei pääse eroon, vaikka olisi hankkinut kiinteistökohtaisen puhdistamon.
”Korkein hallinto-oikeus on
ollut päätöksissään tiukka. Esimerkiksi kiinteistölle, joka oli rakentanut oman järjestelmän vuonna 2008 ilmoitettiin, että sen on liityttävä viemäriin. Rat-
kaisevana pidettiin, että kiinteistökohtainen järjestelmä oli rakennettu toiminta-alueen määrittämisen jälkeen.”
Rakentamalla kiireellä kiinteistökohtaisen järjestelmän ei siis pääse pakoilemaan liittymisvelvollisuutta. Kiinteistöllä on vastuu tarkistaa, kuuluuko se viemärihankkeen toiminta-alueeseen.
Ronnun mukaan vapautusta täytyy aina erikseen anoa. Sitä joutuvat anomaan nekin, joilla ei ole vesivessaa.
Vapautus voidaan myöntää esimerkiksi pienituloiselle vanhukselle, jolla on kiinteistössään kuivakäymälä.
Rontu kehottaa kiinteistöjä anomaan vapautusta heti, kun toiminta-aluepäätös tulee. Myös aluepäätökseen voi kuntalainen yrittää vaikuttaa. Yleensä kunnat päättävät toiminta-alueesta vasta silloin, kun on varmaa, että viemärin rakentaminen alkaa.
Joissain tapauksissa kunta tekee ennakoivan toiminta-aluepäätöksen. Silloin vapautusta voi hakea vasta, kun hanke toteutuu.
”Eli, jos viemäri on suunniteltu rakennettavaksi vuonna 2025, ei vapautusta voi heti anoa, kun ei tiedetä toteutuuko hanke edes.”
Kunta päättää toiminta-alueesta vesihuoltolaitoksen hakemuksesta tai oma-aloitteisesti kuultuaan vesihuoltolaitosta. Kuntaliiton ohjeen mukaan ennen päätöstä on pyydettävä lausunto valvontaviranomaisilta ja järjestettävä kiinteistönomistajille kuulemistilaisuus.
Toiminta-alueen sisälle voidaan rajata osia, joissa laitos vastaa vain joko talous- tai jätevedestä.
Aluepäätöksessä täytyy aset-
taa rakentamiselle tavoiteaikataulu. Kiinteistöjen liittymisvelvollisuus on sidottu toiminta-alueeseen.
Vapautuksen kiinteistön liittymisvelvollisuudesta antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kuultuaan ensin terveydensuojeluviranomaista, kiinteistön omistajaa ja elykeskusta.
Kuntien viemärihankkeita vauhditetaan valtakunnallisella viemäröintiohjelmalla, joka on lausuntokierroksella juhannukseen asti.
Viemäröintiohjelma toisi 66 000 kiinteistöä viemäröinnin piiriin.
KATJA KOLJONEN