Yhä useampi rahoittaa opintonsa lainalla – opintolainaa nostaneiden määrä kaksinkertaistunut

Lukuvuoden aikana opintolainaa nostaneiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Kelan tilastojen mukaan viime lukuvuoden aikana yli 156 000 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa. Viime vuoden lopussa valtion takaamien opintolainojen kokonaispääoma oli 3,4 miljardia euroa. Opiskelijoilla oli opintolainaa keskimäärin noin 8 500 euroa.

Opintotuen saajien määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Viime lukuvuonna opintotukea sai 273 600 ihmistä.

Kela arvioi, että yksi merkittävä syy asiaan on vuonna 2014 käyttöön otettu opintolainahyvitys. Sen myötä Kela voi maksaa osan opiskelijan lainasta, mikäli opiskelija valmistuu määräajassa ja tällä on lainaa yli 2  500 euroa.

"Se on niin hyvä porkkana sekä nopeaan valmistumiseen että opintolainan käyttöön. Olisi jopa hölmöä jättää se käyttämättä. Puhutaan jopa useista tuhansista euroista, jonka voi saada hyvityksenä", vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta sanoo STT:lle.

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYLin sosiaalipolitiikan asiantuntija Jani Sillanpää taas arvioi, että opintolainahyvitys motivoi todennäköisesti lähinnä opiskelijoita, joilla opinnot edistyvät jo valmiiksi hyvässä tahdissa.

Hitaammin etenevillä lainahyvitys taas tuskin toimii porkkanana.

"Jos kuuden vuoden jälkeen kertalaukauksesta menee oikeus hyvitykseen, niin tuskin se heillä asiaa nopeuttaa", Sillanpää sanoo STT:lle.

Sillanpään mukaan opintolainojen kasvuun vaikuttaa enemmän se, että viimeiset kaksi hallituskautta opintotuen ehtoja on heikennetty. Opintorahaa on muutettu lainapainotteiseksi.

"Meidän näkökulmasta se on mennyt huonoon suuntaan."

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa on pienennetty, ja opiskelijat on siirretty yleisen asumistuen piiriin. Pelkkä opintoraha on lapsettomalle yksin asuvalle opiskelijalle 250 euroa kuussa.

Vastaavasti lainatakaus on noussut, ja nykyisin opiskelijat voivat nostaa lainaa 650 euroa kuussa aiemman 400 euron sijasta.

"Nykyisen opintorahan määrä ei riitä täyspäiväiseen opiskeluun ilman lainaa tai työn tekemistä", Sillanpää sanoo.

"Opintotuen tarkoitus on turvata taloudellista toimeentuloa. Jos edellytys on, että opiskelijan tulee nostaa lainaa saadakseen leipää pöytään, ei se ole oikein meidän näkökulmasta", hän lisää.

Opintolainahyvityksen käyttöönoton toivottiin nopeuttavan valmistumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen Virpi Hiltusen mukaan vielä ei tiedetä, toteutuiko tavoite.

"Asia tulisi selvittää opiskelijoiden parissa kyselytutkimuksella", Hiltunen sanoo STT:lle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustavien tietojen mukaan tänä vuonna opiskelijoille maksetaan jopa yli 40 miljoonaa euroa lainahyvityksiä. Ensi vuonna määrä kasvanee, kun hyvitystä saavia yliopisto-opiskelijoita valmistuu lisää.