Käsitellystä puhdistamolietteestä alle kymmenesosa päätyy lannoitteeksi pelloille. Osuus on kuitenkin kasvamassa, uskoo vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä.
”Viime vuosina lietteen maatalouskäyttö on lisääntynyt. Trendi on, että lannoitevalmisteiden laatu paranee. Siksi viljelijät ovat niistä entistä kiinnostuneempia.”
Osaltaan kemiallisten lannoitteiden hintojen nousu on lisännyt kiinnostusta kierrätyslannoitevalmisteisiin.
Toivikko huomauttaa, että myös määräykset kasveille käyttökelpoisen fosforin määrästä ovat muuttuneet.
Ennen ympäristötuen ehdoissa oletettiin, että 75 prosenttia lietteen sisältämästä fosforista on kasveille käyttökelpoista.
Nykyisten ehtojen mukaan ainoastaan 40 prosenttia lietteen sisältämästä fosforista on kasveille käyttökelpoista, joten lietettä on mahdollista levittää pelloille lähes kaksinkertainen määrä aikaisempaan verrattuna.
Toistaiseksi noin 45 prosenttia lietteestä on päätynyt viherrakentamiseen ja 30 prosenttia kaatopaikkojen maisemointiin.
Toivikko uskoo, että kaatopaikoille päätyvän lietteen osuus pienentyy tulevaisuudessa. Siihen vaikuttaa paitsi jätelain muuttuminen myös se, että kaatopaikkoja suljetaan.
Tähän asti kaatopaikan täytön aikaisia välikerroksia on toisinaan rakennettu kompostoidusta lietteestä. Kun säädökset nyt muuttuvat, biojätteen sijoituksesta kaatopaikoille tulee lähes mahdotonta.
”Kompostoitua puhdistamolietettä voidaan asetusehdotuksen mukaan käyttää jatkossakin kaatopaikan kaikkein päällimmäisten kerrosten maisemointiin.”
HELI VIRTANEN