Kuluttajana olen huolestuneena seurannut karjankasvattajien ahdinkoa keskusliikkeiden puristuksessa. On jo vuosia käynyt selväksi, että vaikeiden olosuhteiden maassa tuottajahinnat ovat Euroopan alhaisimpia mutta kaupassa hinnat korkeimpien joukossa.
Keskusliikkeille pitäisi jollain konstilla saada roti, että kotimaisen lihan tuotanto ei tyrehdy tykkänään. Kuluttajaboikottikaan ei oikein pure, kun kahdella keskusliikkeellä on jo lähes monopoliasema. Sympatiani ovat ehdottomasti tuottajien puolella.
Kuitenkaan ei voi olla panematta merkille, että viikoittain saa lukea uutisia suurista navettapaloista, joissa menehtyy satoja sikoja, kanoja ja nautoja.
Viimeinen uutinen, jonka luin, oli sikalasta, jossa ilmastointi oli sähkökatkoksen takia lakannut toimimasta seurauksella, että siat tukehtuivat.
Miten tämä voi olla mahdollista nykytekniikan aikana? Eikö tuotantolaitoksissa ole ajantasaista hälytysjärjestelmää, josta menee tieto paitsi omistajalle myös suoraan aluehälytyskeskukseen?
Kaikissa ihmisten laitoksissa, olivat ne sitten miten pienimuotoisia tahansa, on oltava hienot kalliit järjestelmät. Vanhusten hoitopaikoissa vaaditaan sprinklerit.
Voisiko Maaseudun Tulevaisuus harrastaa tutkivaa journalismia ja selvittää, missä ovat suurimmat puutteet ja mitä voitaisiin tehdä paremmin? Luulisi vakuutusyhtiöiden olevan myös kiinnostuneita asiasta. Eläinten kärsimykset kauhistuttavat, varsinkin kun navetat ovat nykyisin niin massiivisia.
Rauni Berndt
Haukivuori/Mikkeli