Länsirannikolla on poikkeuksellisen paljon routaa – joulukuun lumeton pakkaskausi vauhditti roudan muodostumista
Etelä-Suomessa ja rannikoilla on tällä hetkellä 20–50 senttiä routaa.Tilaajalle
Jos pakkasta on jo ennen lumentuloa, ehtii routa tunkeutua syvemmälle maahan. Mitä paksumpi lumikerros on, sitä tehokkaammin se eristää ja vähentää roudan muodostumista. Kuva: Vesa-Matti VääräRouta on tunkeutunut tänä talvena tavanomaista syvemmälle länsirannikolla.
”Joulukuun alkupuolen lumeton pakkasjakso kasvatti roudan syvyyttä etenkin Porin ympäristössä lähelle ajankohdan pitkän vertailujakson maksimiarvoja”, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) hydrologi Yrjö Kivinen kertoo MT:lle sähköpostitse.
Useana vuonna rannikolla on ollut routaa vain vähän tai ei lainkaan. Nyt routakerroksen paksuus vaihtelee Etelä-Suomessa ja rannikolla 20:stä 50 senttiin.
Routaa muodostuu, kun maassa oleva vesi jäätyy. Viime viikkoina lämpötila on vaihdellut pakkaselta suojasäälle ja takaisin, mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole Kivisen mukaan vaikuttanut roudan määrään.
Roudan syvyyden ennusteen ja ajankohtaiset havainnot näkyvät vesi.fi-sivuston karttapalvelussa.
Paksu lumikerros on tehokas eriste, joka vähentää roudan muodostumista. Jos pakkasia on jo ennen lumentuloa, ehtii routa tunkeutua syvemmälle maahan.
Keski- ja Itä-Suomessa routaa on tällä hetkellä 5–30 senttiä. Kerros on 10–30 senttiä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa paksumpi.
Kainuussa ja Koillismaalla routaa on Kivisen mukaan 15 senttiä. Pohjois-Suomessa routaa on puoli metriä, mikä on ajankohdalle tyypillinen määrä.
Routa vaikuttaa myös pohjaveden pinnankorkeuteen, joka vaihtelee vuodenajan mukaan.
”Yleensä talvisin pohjaveden muodostuminen loppuu ja pohjaveden pinta alkaa laskea, koska routa estää veden imeytymisen maaperään”, kertoo Syken hydrogeologi Annika Anttila.
Jos routakerros sulaa suojasäällä, pääsee vesi taas imeytymään maaperään.
”Leutoina talvina saattaa pohjavettä siis muodostua myös talvella varsinkin rannikko seudulla.”
Keväisin pohjaveden pinnat nousevat uudelleen, kun sulava routa ja lumi täydentävät pohjavesivarantoja.
Pohjaveden pinta sijaitsee yleensä 2–5 metriä maanpinnan alapuolella. Hiekka- ja soramuodostumien keskiosissa pinta on vielä selvästi syvemmällä.
Pohjois-Suomessa pohjaveden pinnat ovat lähellä ajankohdan keskiarvoja tai 10–30 senttiä niiden yläpuolella.
Maan etelä- ja keskiosien suurissa ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa pinnat vaihtelevat keskiarvojen kummallakin puolen nollasta 35 senttiin.
Pienissä pohjavesiesiintymissä pinnat ovat ajankohdan keskiarvojen tuntumassa tai 10–30 senttiä niiden alapuolella.
Syke seuraa routatilannetta eri puolilla Suomea sijaitsevilla 35 routa-asemalla.
Asemilla on rinnakkain kaksi routaputkea aukealla ja metsässä. Jos lähimaastosta löytyy kostea paikka, on yksi putki myös suolla.
Luonnontilaisen roudan syvyyden lisäksi asemilla mitataan roudan sulamista pinnasta ja lumen syvyyttä.
Talvisin mittaukset tehdään kolmesti kuussa, keväällä useammin.
Myös pohjaveden korkeutta seurataan eri puolilla Suomea sijaitsevilla asemilla. Verkosto on harvempi, joten pohjaveden pinnat voivat vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan.
Tarkimman tiedon oman alueen pohjavesitilanteesta saa vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta ja kaivojen käyttäjiltä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat