Sitkeä hirvikärpänen selviää jopa 15 asteen pakkasesta, puremasta voi tulla ikävä paukama

Hirvikärpäset kiusaavat niin ihmisiä kuin eläimiä, mutta ne lisääntyvät vain hirvieläimissä.

Eniten hirvikärpäsiä esiintyy elo−syyskuussa lämpiminä päivinä. Vasta jatkuvammat pakkasjaksot lopettavat niiden lennot.

Hirvikärpänen on levinnyt kaakosta yli Etelä- ja Keski- Suomen 60 vuoden kuluessa. Pohjoisimmat esiintymisalueet ovat noin poronhoitoalueen etelärajan tuntumassa, mutta havaintoja on myös Lapista.

Hirvikärpästen määrä riippuu siitä, onko alueella oleskellut edellisenä talvena paljon vai vähän hirviä. Jos hirviä on ollut paljon, seuraavana syksynä alueella esiintyy runsaasti hirvikärpäsiä. Tyypillisimpiä hirvikärpästen esiintymispaikkoja ovat mäntytaimikkovaltaiset alueet.

Hirvikärpästen runsaudesta ei ole aineistoja. Yleisesti hirvikärpäset runsastuvat niillä alueilla, joilla hirvikanta on kasvanut.

Aikuinen hirvikärpänen kestää jopa 15 asteen pakkasia. Pakkasen aikana hirvikärpäset eivät kykene lentämään, mutta virkoavat nopeasti, kun lämpötila nousee. Hirvikärpästen häviämiseen syksyllä tarvitaan pitempi pakkasjakso.

Hirvikärpänen voi tarttua hiuksiin ja puraista ihmistä, mutta se ei ime ihmisestä verta eikä muni ihmisen karvoitukseen. Herkimmille ihmisille purema voi aiheuttaa allergisia reaktioita, kuten hirvikärpäsihottumaa ja hirvikärpäsallergiaa.

Paras keino suojautua hirvikärpäsiä vastaan on pukeutua vaaleisiin vaatteisiin ja suojata hiukset huivilla ja laittaa sen päälle verkkohattu.

Lemmikki- ja metsästyskoiraan hirvikärpäset eivät tunnu iskevän, jos koiralle on annettu punkkien ja kirppujen karkotukseen tarkoitettuja lääkkeitä.

Hirvikärpäsen lentokyky on huono, joten se tarvitsee levittäytymiseen isäntäeläimen eli hirven apua.