• Lähes 80 vuotta kadoksissa olleen lentäjän jäänteet löydettiin Päijänteestä

    Lentäjä oli ollut kateissa syyskuusta 1943 saakka, jolloin hän putosi harjoituksessa koneensa kanssa järveen.
    Näkymä Päijänteelle Sysmän Päijätsalosta. LEHTIKUVA / Timo Jaakonaho.
    Näkymä Päijänteelle Sysmän Päijätsalosta. LEHTIKUVA / Timo Jaakonaho.  
    Uutiset|Historia ja perinne
    6.9.202220:30
    STT

    Lähes 80 vuotta sitten kadonneen suomalaisen lentäjän jäänteet on löydetty Päijänne-järvestä Asikkalasta, Hämeen poliisi kertoo tiedotteessaan.

    Lentäjän löysi Suomenlahden merivartioston sukellusryhmä viikonlopun ja eilisen aikana suoritetuissa etsinnöissä. Samassa yhteydessä löytyi myös järveen uponneen harjoitushävittäjän osia.

    Hämeen poliisi oli saanut elokuussa ilmoituksen lentäjän ja hylyn sijainnista hämeenlinnalaisen viistokaikuluotainyrittäjän tekemien havaintojen perusteella.

    Lentäjä, sotilasarvoltaan vänrikki, oli ollut kateissa syyskuusta 1943 saakka, jolloin hän putosi harjoituksessa koneensa kanssa Päijänteeseen. Poliisin mukaan vänrikki oli tuolloin noussut iltapäivällä Asikkalan Vesivehmaan lentokentältä etsintä- ja taisteluharjoitukseen VL Pyry -taisteluhävittäjällään. Harjoitukseen osallistui myös toinen samanmallinen hävittäjä.

    Harjoituksen aikana vänrikki oli syöksynyt tuntemattomasta syystä hävittäjineen noin kilometrin korkeudesta Päijänteeseen. Poliisin mukaan tapahtumalla oli vähintään kaksi harjoituksen ulkopuolista silminnäkijää.

    Ilmavoimat paikansi putoamispaikan tuoreeltaan. Alueella suoritettiin tutkimuksia sekä naaraamalla että kahden sukeltajan voimin yhdeksän päivän ajan. Muun muassa koneen runko ja kuomu löytyivät mutta lentäjää ei.

    Poliisin mukaan hylyn osia ja lentäjää on sittemmin etsitty useaan otteeseen ainakin 1970-luvulta saakka. Viimeisimmät etsinnät aloitettiin vuosi sitten sukellusseura Lahden Pingviinien toimesta. Lentokoneen osia ei kuitenkaan löytynyt, poliisi kertoo.

    Tuolloin etsintöjen uutisoinnin myötä hämeenlinnalainen kaikuluotainyrittäjä Kari Ylönen kiinnostui tapauksen selvittämisestä. Hän suoritti omia etsintöjään viistokaikuluotaimella viime vuoden marraskuusta tämän vuoden elokuuhun. Ylösellä tärppäsi.

    Tiistaina 23. elokuuta Ylönen ilmoitti Suomen Ilmailumuseoon löytäneensä lentokoneen. Varmemmaksi vakuudeksi hän lähetti museon intendentti Matias Laitiselle hylystä ottamiaan vedenalaisia valokuvia.

    Saamiensa tietojen perusteella Laitinen vahvisti oikean hylyn jäänteiden löytyneen. Paikalta löytyi muun muassa samanlaiset saappaat, joita hävittäjälentäjät käyttivät jatkosodan aikaan.

    Hämeen poliisi sai löydöstä ilmoituksen Laitiselta 25. elokuuta. Poliisi aloitti asiassa kuolemansyyn tutkinnan.

    Suomenlahden merivartioston vartiolaiva Turvan sukellusryhmä teki Hämeen poliisin virka-apupyynnöstä alueella paikkatutkinnan 3.–5. syyskuuta. Operaation aikana vesistöön tehtiin useita sukelluksia, joiden tuloksena sekä koneen osia että vänrikin jäänteet löydettiin ja nostettiin ylös.

    Lue myös:

    Lisää aiheesta
    • Poliisihallituksen mukaan pitkittyneitä tutkinta-aikoja selittää muun muassa vaativien ja törkeiden rikosten lisääntyminen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

      Poliisi: Rikosten tutkinta-ajat venyivät alkuvuoden aikana – seksuaalirikoksia aiempaa enemmän poliisin tietoon

    • Keskimäärin onnettomuustutkinta vie nykyään aikaa noin 270 päivää. Vielä vuonna 2012 tutkinta vei huomattavasti nykyistä pidempään eli keskimäärin 564 päivää.

      Onnettomuustutkintakeskus tutkii vuosittain noin 30 merkittävää onnettomuutta – johtaja kertoo, miten tutkintaprosessi etenee

    • Miinalautta Pyhäranta kuvattuna Eteläsatamassa keväällä 2007.

      Liikenne | Merivoimien miinalautta ajoi karille harjoituksessa Saaristomerellä – onnettomuus ei aiheuttanut vammoja miehistölle eikä öljyä ole vuotanut mereen

    Artikkelin aiheet
    Päijänne
    lentoturma
    jatkosota
    Hämeen poliisi
    Asikkala
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää