Pientuottajien aurinkosähkö kokosi ennätysyleisön Mynämäessä
Aurinkopaneeleilla säteilyn määrästä voidaan muuttaa noin 15 prosenttia sähköksi ja aurinkokeräimillä 25–35 prosenttia lämmöksi, kertoo energia-alan asiantuntijayritys Motiva. Ari Nakari Kuva: Viestilehtien arkistoMYNÄMÄKI (MT)
Aurinkosähkö lämmitti Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston salin torstai-iltana, kun saliin ja eteiseen tuppautui yli 150 energia-asioista kiinnostunutta. Järjestäjät odottivat paikalle enintään 50 ihmistä.
Parituntinen tilaisuus osoitti, ettei pientuottaja pysty tekemään bisnestä aurinkosähköllä tai aurinkokeräimillä, mutta omaa sähkö- ja lämmityslaskuaan niillä pystyy pienentämään.
Teoriassa sähköä voi myydä, mutta hinta on olematon ja hyöty hukkuu helposti siihen, että samalta yhtiöltä pitää vastaavasti ostaa sähköä, kun oma tuotanto ei riitä. Pahimmillaan sähkölasku kasvaa, yleisökommentissa muistutettiin.
Etupenkissä istunut Jaakko Loikas Paimiosta mietti puuverstaan lämmitystä aurinkoenergialla. Sähköntuotantokin kiinnostaisi, mutta se ei kannata. Valtio tukee vain isoja voimaloita. Syöttötariffi pitäisi Loikkaan mielestä ulottaa myös pientuottajille.
Ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas Suomen WWF:stä toteaa Suomen olevan jälkijunassa aurinkosähkön hyödyntämisessä.
Meiltä puuttuu hajautetun pientuotannon tuki. Vaihtoehtoja on investointituista nettolaskutukseen ja syöttötariffiin. ”Tärkeintä on, että saadaan joku systeemi, jotta asia etenee. Investoinnin tukeminen saattaisi olla yksinkertaisinta”, Kangas pohtii.
Isot sähköyhtiöt vastustavat nettolaskutusta, jossa mittari pyörii molempiin suuntiin.
Antti Airikkia Nousiaisista kiinnosti aurinkosähköinvestoinnin kuoletusaika.
Tällä hetkellä kuoletusajaksi arvioidaan 12–14 vuotta, mutta sähkön hinnan kehitystä on vaikea ennustaa, toteaa Markus Andersen Naps Systemsilta Espoosta. Paneelit kestävät yli 20 vuotta.
Naps Systems tekee vuosittain yli tuhat verkkoon kytkettävää aurinkosähkövoimalaa. Viikossa valmistuu 2–3 kohdetta Suomessa ja muualla vielä paljon enemmän, Andersen toteaa.
Suomen suurin aurinkosähkön kimppatilaus tehtiin kesällä Lappeenrannassa. Mukaan lähti 20 asiasta innostunutta, kertoo Vesa-Matti Puro.
”Alalle tarvitaan edelläkävijöitä.”
Hanke vietiin läpi pikavauhtia. Asiasta alettiin puhua helmikuussa ja ensimmäinen aurinkosähkövoimala kytkettiin verkkoon toukokuun lopulla. Osat tilattiin Saksasta. Paneelit asennettiin itse, mutta sähkökytkennät jätettiin ammattimiehille, Puro kertoo.
Aurinkosähkövoimalat ovat samanlaisia kuin Saksassa. Huipputehoa on viitisen kilowattia ja sähköä kertyy noin 4 000 kilowattituntia vuodessa.
Paketti sisälsi kaiken tarvittavan aurinkopaneeleista kiinnitystarvikkeisiin ja asennusohjeisiin sekä invertterin, jolla paneelien tuottama sähkö muutetaan verkkovirraksi.
Hinnaksi tuli veroineen 7 500 euroa.
Hiilineutraaliksi kunnaksi tähtäävässä Mynämäessä aloitettiin vuosi sitten energiakävelyt, joissa uusia energiaratkaisuja toteuttaneet avaavat ovet kiinnostuneille.
Idea on tuotu Englannista. Ensimmäisellä kerralla mukana oli 30 ja nyt kolmannella jo lähes sata, kertoo puheenjohtaja Lauri Numminen Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistyksestä.
Tilaisuutta johtanut Pekka Myllymäki kertoi säpsähtäneensä, kun kävi suihkussa ja öljypoltin hurahti käyntiin. ”Eikö vettä voisi lämmittää huhtikuusta syyskuuhun aurinkokeräimellä?”
Opettaja Erkki Viirros opistolta vastasi, että voi. Opistolla alkaa syksyllä aurinkokeräimen itserakennuskurssi. Kesäkurssilla keräimen hinnaksi tuli 380 euroa. Asennukset ja lämmönvaihdin nostavat kulut 3–4 -kertaisiksi.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat