Purra: Unkari jarruttaa Ukrainalle suunniteltua kansainsälistä avustuspakettia – vaikuttaa Yhdysvaltojen tukeen

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoo, että Unkari jarruttaa yhä muutoksia Venäjältä pysäytettyjen keskuspankkivarojen pakotelainsäädäntöön. Käytännössä Unkarin vastustuksesta on nyt kiinni se, minkälaista vastuuta Yhdysvallat on ottamassa Ukrainan kansainvälisestä avustuspaketista.

”Jäsenvaltioista 26 on valmiita tähän muuttamiseen, mutta puheenjohtajavaltio Unkari yhä jarruttaa päätöksen tekoa”, Purra sanoi tiistaina.

Kyse on kansainvälisestä 45 miljardin euron paketista, joka tunnetaan myös G7-pakettina rikkaiden maiden ryhmän mukaan. EU:lla ideana on lainoittaa Ukrainaa Venäjän pysäytettyjen keskuspankkivarojen tuotoilla niin, että lainan kulut ja pääoman vähentäminen ei rasittaisi Ukrainan julkista taloutta.

EU:n osuus tuesta elää sen mukaan, mitä muut ovat valmiita maksamaan. Yhdysvallat on sitonut oman maksuosuutensa suuruuden siihen, että EU muuttaa pakotelainsäädäntöään.

Yhdysvallat olisi valmis maksamaan paketista 20 miljardia euroa, jos EU tarkastelisi pakotesääntelyään pysäytettyjen varojen osalta. Pakotteiden tarkastelusykliä pitäisi muuttaa nykyisestä puolesta vuodesta kolmeen vuoteen.

Unkarin käyttäytyminen voi kuitenkin viedä siihen, että EU:n maksuosuus on tarvittavaa suurempi. Näin tapahtuu, jos Unkari blokkaa pakotelainsäädännön muutoksen.

Purran mukaan Japani, Kanada ja Britannia ovat jo ilmaisseet halukkuutensa lähteä mukaan lainamekanismiin. EU:n on määrä maksaa lainamekanismiin enintään 35 miljardia euroa sen mukaan, mitä muut lopulta maksavat.

Purran mukaan tiedossa on, että Unkari haluaa odottaa Yhdysvaltojen presidentinvaaleja ennen päätösten tekemistä. Muut taas pitävät asiaa kiireellisenä.

Unkari on jarruttanut toistuvasti Venäjän hyökkäyssotaa vastustavia toimia ja Ukrainan aseellista tukea.

Purra kommentoi asiaa suomalaismedialle Teams-infossa sen jälkeen, kun EU-alueen valtiovarainministerit olivat kokoustaneet Luxemburgissa.

Terrorijärjestön kautta ei pidä mahdollistaa Palestiinan tunnustamista, Purra sanoo Teams-infossa.

”Se ei ole tämän hetkisessä tilanteessa mitenkään realistista, ja hallituksella on tästä kyllä aivan selkeä linja”, hän sanoi Palestiinan tunnustamisesta.

Purra sanoi, että muilta osin hänen ei ole tarpeen osallistua enempää käynnissä olevaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.

”Viime viikolla sekä presidentti että pääministeri ovat pitäneet tiedotustilaisuuden asiasta”, hän sanoi.

Presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) ovat vakuuttaneet yksimielisyyttä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa.

Suomi äänesti YK:ssa sen puolesta, että Israelin siirtokunnat miehitetyillä palestiinalaisalueilla todetaan laittomiksi. Kuitenkin kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, on ilmaissut asiasta eriävän mielipiteen presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa eli tp-utvassa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätös jättää Suomi pois Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittoumasta puolestaan johtanee siihen, että eduskunnassa äänestetään sekä Tavion että koko hallituksen luottamuksesta.