Lukijalta: Jo tehtyihin venäläisten kiinteistökauppoihin on puututtava

Viimeistään Venäjän jo kaksi ja puoli vuotta jatkunut laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on avannut viimeisimmätkin silmät sille, ettemme enää voi suhtautua sinisilmäisesti Venäjän toimintaan. Vallitsevassa turvallisuustilanteessa on elintärkeää, että kiinnitämme huomiota siihen, miten myös ei-toivottuja kiinteistöomistuksia voitaisiin mahdollisesti käyttää vihamieliseen vaikuttamiseen tai vieläkin pahempaan.

Venäläisten kiinteistökaupat Suomessa lähtivät nousuun vuonna 2007, ja olen varoitellut niihin liittyvistä vaaroista siitä lähtien. Jo tuolloin Venäjä valmistautui Krimin miehitykseen ja hankki kiinteistöjä Krimiltä. Nyt myös sotilasprofessori Marko Palokangas pitää mahdollisena, että Putinin hallinnolla on suunnitelma myös Suomen varalta.

Hyvä, että ministeriössäkin kiinteistöomistusten uhkaan on herätty.

Valmistelussa on lakiesitys, joka kieltäisi venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Lupaa kiinteistön hankinnalle ei myönnettäisi henkilölle, jonka kansalaisuusvaltion EU on päätöksessään todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä, ja jonka kansalaisuusvaltio voi aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Sama koskisi yhteisöjä.

Huomio täytyy kuitenkin kohdistaa kaikkiin kiinteistöihin, jotka siirtyivät venäläisomistukseen niiden parinkymmenen vuoden aikana, jolloin meillä ei ollut voimassa minkäänlaisia rajoituksia EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten kiinteistökaupoille.

Merkillepantavaa on, että kaupat ovat painottuneet vahvasti Kaakkois-Suomeen, jonka Venäjän propagandassa on viime aikoina vihjattu kuuluvan historiallisesti Venäjälle.

Vaikka valtaosa kaupoista on luultavimmin ollut harmittomia, erityisesti kriittisen infran, sotilaskohteiden, liikenteen solmukohtien sekä tiedonsiirto- ja energiansiirtoverkkojen lähistöllä sijaitsevat kohteet herättävät suurta huolta. Yksityishenkilöihinkin voidaan kohdistaa erilaisia painostuskeinoja.

Nyt on nopeasti löydettävä keinot, joilla jo tehtyihin kauppoihin voidaan puuttua. Keinovalikoimaan voivat sisältyä esimerkiksi pakkolunastukset tai haltuunotot, mutta keinot on löydettävä. Emme voi vain seurata vierestä Venäjän toimintaa. Ukrainan esimerkki on sen osoittanut.

Suna Kymäläinen

kansanedustaja (sd.)

Lappeenranta