Maaseudun Tulevaisuuden lukija soitti Kokkolan suunnasta, että mesimarja kukkii siellä komeasti. Marjaa ei kuitenkaan saada.
Miksi ei, tutkija Harri Kokko Itä-Suomen yliopistosta?
Selitys on hyvin yksinkertainen. Ristipölytystä tarvittaisiin, mutta seudulla kasvaa vain yhtä kloonia mesimarjaa. Mesimarja lisääntyy juuriston kautta. Sitä voi kasvaa kymmenien ja satojen metrien mattona.
Onko asialle tehtävissä jotain?
Kyllä hyvinkin. Istuttamalla lähelle toista kloonia tai kaupallista lajiketta saadaan ristipölytys ja marjoja. Yhden lajikkeen ongelmaa on niemissä ja saarissa sekä alueilla, joilla mesimarjaa kasvaa vähän.
Ihmiset siirtävät mesimarjaa kymmeniä ja satoja kilometrejä varmistaakseen marjansa. Siirtoistutuksiin tarvitaan maanomistajan lupa. Jokamiehenoikeutta ne eivät ole.
Itä-Suomen yliopistossa kehitetään mesimarjasta viljelykasvia. Missä vaiheessa olette?
Hanke on pikkuhiljaa käynnistynyt. Kesän aikana saadaan ensimmäisiä tuloksia.
Lehtihome ja liika kosteus ovat lyhyen kasvin ongelmia. Yritämme ratkoa niitä.
Millainen hankkeenne on lyhyesti kuvattuna?
Kasvatamme satakunta kloonia ja lajiketta uudenlaisessa nesteviljelykokeessa, yhteensä 2 000 mesimarjaruukkua.
Ne eivät kasva maassa vaan torneiksi kasatuissa ruukuissa kasvihuoneissa ja katoksissa. Pölytys on turvattu. Mallia haimme mansikanviljelystä.
JUHANI VIITALA