Elokuvistakin tuttu Pien-Toijola on harvinainen aikamatka menneeseen

Pien-Toijolan talonpoikaismuseo esittelee vanhaa maalaiselämää. Museo on ainutlaatuinen kokonaisuus Suomessa, sillä kaikki rakennukset ovat alkuperäisiä ja edelleen alkuperäisillä paikoillaan.

Myös museon esineistö liittyy aidosti tilan historiaan. Kaikkia esillä olevia esineitä on käytetty Pien-Toijolassa, eikä museoon tuoda esineitä muualta.

Tilalla ei ole ollut koskaan tulipaloa, joten alkuperäiset rakennukset ovat senkin takia säilyneet.

Ison joukon ruokkimiseen tarvittiin isot kauhat. Kuva: Jere Lauha

Tila on ollut Toijosen suvulla vuodesta 1672, ja vanhin rakennus on savutupa samalta vuodelta. Myöhemmin asukkaat siirtyivät Isotuvaksi kutsuttuun päärakennukseen, ja se oli asuttu vuoteen 1939 asti.

Pien-Toijolassa on yhteensä 28 museorakennusta. Rakennusten runsaus selittyy varastointitilojen määrällä. Ennen vanhaan eri tarvikkeille ja tuotteille oli omat aittansa. Tilalta löytyy muun muassa vaateaitta, jauhoaitta, jyväaitta, nahka-aitta ja humala-aitta.

Museossa on 28 eri rakennusta. Kuva: Jere Lauha

Erikoisin aitta lienee putka-aitta. Koska tila sijaitsi kylätien kyljessä, myös vankikuljetuksia kulki vierestä. Isot tilat saivat verohelpotuksia, jos ne olivat järjestäneet vangeille tilat.

Suurin osa tilan käyttöesineistöstä on nähtävillä Isotuvassa. Museossa pääsee tutustumaan puusta taitavasti tehtyihin käyttöesineisiin. Puusta on tehty muun muassa porakone, lavuaari ja kainalosauva.

Kettu-Mikon metsäkengät 1700-luvun lopulta osoittavat, että nastakengät eivät ole uusi keksintö. Museossa on nähtävillä myös seutukunnan ensimmäinen radio vuodelta 1923.

Ristiina-Seuran varapuheenjohtaja Jaska Syrjäläinen esittelee 4-vuotiaalle veistettyä kainalosauvaa. Kuva: Jere Lauha

Pien-Toijola oli aikanaan suuri tila, jolla oli myös seitsemän torpparia. Talon omassa väessä, rengit ja piiat mukaan lukien, oli tavallisesti 15–20 henkeä. Vilkkaimpina kesinä kesävieraiden kanssa väkimäärä nousi jopa 60–70 ihmiseen. Tilalla harjoitettiin kesävierastoimintaa 1930-luvulta aina 1980-luvulle saakka.

Pien-Toijola on kiinnostava kohde myös elokuvien ystäville. Siellä on kuvattu Tulitikkuja lainaamassa (1980), Talvisota (1989) ja Tuntematon Sotilas (2017).

Tällä hetkellä museolla on käynnissä kulttuuripolkuhanke XAMKin kanssa. Projektin myötä museossa tullaan esittelemään myös tilan torppareita ja torppia.

Pien-Toijola on kiinnostava kohde myös elokuvien ystäville. Siellä on kuvattu Tulitikkuja lainaamassa (1980), Talvisota (1989) ja Tuntematon Sotilas (2017). Kuva: Jere Lauha

Rakennuksia pitää jatkuvasti kunnostaa, ja erityisesti kattoja on uusittava. Tuohikattoon on kuitenkin hankala löytää tuohta Suomesta.

Viime vuonna museossa vieraili runsaat tuhat kävijää. Siellä pidetään myös erilaisia tapahtumia, kuten kekrijuhlia ja elokuvailtoja. Erityisesti kekrijuhlat ovat olleet iso tapahtuma, ja viime vuonna niissä vieraili 400 kävijää. Museossa on tarjolla opastetut kierrokset.