Siilinjärveläinen aluevaltuutettu Marjaana Pitkänen (kesk.) hakee jatkokautta huhtikuun aluevaaleissa. Tulevasta kaudesta hän ennakoi uudelle aluevaltuustolle antoisaa mutta työlästä. Kuva: Petteri Kivimäki
Mitä aluevaltuutettu tekee? Näin ensimmäistä kauttaan kuvaavat Marjaana ja Annu
Ensimmäinen kausi aluevaltuustoissa on ollut täynnä haasteita ja oppimiskokemuksia siilinjärveläiselle Marjaana Pitkäselle ja kuortanelaiselle Annu Ridanpää-Taittoselle.Siilinjärvi
Marjaana Pitkäsen (kesk.) johtoajatuksena on, että riittävästi palvelutasosta huolehditaan koko Pohjois-Savossa. ”Ei voida ajatella, että kaikkiin palveluihin liikuttaisiin joukkoliikenteellä. Tietyt palvelut täytyy säilyttää lähellä.” Kuva: Petteri KivimäkiMaatalousyrittäjä ja paikallispoliitikko Marjaana Pitkänen (kesk.) Siilinjärveltä tuli valituksi Pohjois-Savon aluevaltuustoon Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa.
1.1.2023 käynnistynyt kausi lähestyy loppuaan ja seuraava aluevaltuusto aloittaa työnsä kesällä.
”Erilaiset kulttuurit kohtasivat ja kaikesta lähdettiin nollasta. Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ollut edes hallintosääntöä, kun aloitettiin”, Pitkänen muistelee.
”Sote-palveluita hoiti aiemmin 19 kuntaa tai kuntayhtymää, jotka lyötiin yhteen. Kun pistetään kaikki organisaatiot, työtavat ja erilaiset tietojärjestelmäpohjat kerralla yhteen, niin onhan se aikamoista.”
”Luullakseni vasta seitsemän vuoden kuluttua ollaan sillä mallilla, että tälle kaikelle voidaan antaa kouluarvosana.”
Pitkänen arvioi, että toimintatapojen ja systeemeiden vakiinnuttamiseen kuluu vielä seuraavakin aluevaltuustokausi.
”Hyvinvointialue on toiminut vasta reilun parin vuoden ajan. Luullakseni vasta seitsemän vuoden kuluttua ollaan sillä mallilla, että tälle kaikelle voidaan antaa kouluarvosana.”
Siilinjärveläinen peräänkuuluttaa äänestäjien vastuuta.
”Äänestäjien vastuu on nyt suurempi kuin ehkä koskaan, mitä tulee sote-palveluihin. Resurssit ovat tiukalla, joten kannattaa miettiä tarkasti, mitä odotetaan ja halutaan. Itse lähden siitä, että kaikkeen pitää suhtautua kriittisesti mutta rakentavasti.”
Pohjois-Savosta päätettiin hiljattain lakkauttaa kaksi perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Päätöksen teki Petteri Orpon (kok.) hallitus eikä hyvinvointialue voinut siihen vaikuttaa.
”Ratkaisu oli kohtuuton ja siihen liittyvät säästöodotukset ovat kyseenalaisia”, Pitkänen kritisoi.
”Ymmärrän sen tosiasian, että valtion rahat ovat rajallisia. Myös sote-uudistus oli täysin välttämätön. Mutta soteen liittyvä lainsäädäntö luotiin ennen koronaa ja Ukrainan sotaa”, Pitkänen huomauttaa.
”Korona-aika ruuhkautti terveydenhuollossa jonot ja hyökkäyssotaa seurasi kaikkialle yhteiskuntaan levinnyt inflaatio.”
”Aluehallitus konsultoi valtiovarainministeriöltä, ettemme pysty tässä tahdissa etenemään. Silloin jouduttaisiin ajamaan kohtuuttoman paljon alas palveluita.”
Pitkänen katsoo, että useimmat Suomen hyvinvointialueet tarvitsevat nyt lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen.
”Aluehallitus konsultoi valtiovarainministeriötä, ettemme pysty tässä tahdissa etenemään. Silloin jouduttaisiin ajamaan kohtuuttoman paljon palveluita alas.”
Hän toppuuttelee puheenvuoroja hyvinvointialueiden määrän vähentämisestä ja alueiden yhdistämisestä.
”Nythän pitäisi saada toimimaan nämä nykyiset alueet. Edessä on vuosien työ.”
Pitkänen on myös kunnanvaltuutettuna Siilinjärvellä, mutta ei enää asetu ehdolle kuntavaaleissa.
”En ole kokenut, että tehtävät olisivat ristiriidassa. Kun halutaan, että kaikki Pohjois-Savon kunnat ovat jatkossakin elinvoimaisia, täytyy sopivia ratkaisuja miettiä rohkeasti ja kokonaisvaltaisesti.”
Annu Ridanpää-Taittonen (kok.) pitää pienten kuntien asemaa esillä luottamustyössään. Kuva: Johannes TervoEnsimmäinen kausi Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustossa on yllättänyt työmäärällään kuortanelaisen Annu Ridanpää-Taittosen (kok.).
Kokouspapereihin perehtyminen ja pitkät kokoukset eivät ole silti pahemmin sotkeneet liikunnanopettajan arkea. Ridanpää-Taittonen on ammattinsa puolesta tyytyväinen luottamustehtäväänsä Yhdyspintatyön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa.
”Pienten kuntien ja reuna-alueiden palvelut ovat lähellä sydäntäni. Lautakunnan esityslistalla on usein kohdat tilannekatsaus ja evästyksiä, mutta harvoin päätämme yhtään mistään”, Ridanpää-Taitttonen toteaa.
Lopulta hallitus tekee päätökset, joissa kaupunkien näkökulmat tuppaavat Ridanpää-Taittosen mukaan nousemaan etusijalle pienten ja reunakuntien sijaan.
”Kaikilla pitää näköjään olla sama kurjuus.” Annu Ridanpää-Taittonen
Vaikeimpiin kokoushetkiin liittyy äänestys, jossa Kuortaneen ja sen lähikuntien yhteisen Kuusiolinna Terveyden kanssa voimassa ollut sopimus purettiin.
Kuusiolinna on tuottanut Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin alueilla sosiaali- ja terveyspalvelut vuodesta 2016 ja Soinissa vuodesta 2017 lähtien.
Juuri kun palvelut oli saatu toimimaan Kuusiolinnan alueella, aluevaltuustossa äänestettiin sopimuksen purkamisen puolesta.
”Se kyllä kismitti. Rahasta tietysti on pula. Kaikilla pitää näköjään olla sama kurjuus”, Ridanpää-Taittonen laukoo.
Seuraavalle kaudelle on Ridanpää-Taittosen mukaan kaikesta huolimatta ensimmäistä kertaa helpompi lähteä, koska nyt tietää jo paremmin aluevaltuuston päätöksenteon koukerot.
”Jatkossa tarvitaan mielestäni kaikkia kolmea toimijaa: valtiota, yksityistä ja kolmatta sektoria. Aivan niin kuin ennenkin, jotta palvelut toimivat.”
- Osaston luetuimmat
