Valtiovarainministeri Katri Kulmuni: Talous hidastuu, mutta elvytysmiljardiin ei kosketa
Valtiovarainministeriö on tehnyt vaikutusarvioita koronaviruksen vaikutuksista Suomen kansantalouteen.
Koronaviruksen talousvaikutukset ovat hallituksen puntarissa myös huhtikuun kehysriihessä. Valtiovarainministeri Katri Kulmunin mukaan myös valtiovarainministeriö tekee uuden talousennusteen kehysriihen yhteyteen. Kuva: Sanne KatainenKoronaviruksen hallinta ja leviäminen maailmalla on iso kysymys – ja myös sen talousvaikutukset ulottuvat Suomeen.
"Tiedämme tilastoista, että maailmantalous hidastuu. Suomen talouskasvu riippuu viennin kehittymisestä. On ilmeistä, että talouskasvu tulee olemaan matalampaa kuin valtiovarainministeriön tekemä 1,0 prosentin kasvuennuste viime joulukuulta", arvioi valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.).
Ministeri Kulmuni tapasi taloustoimittajia torstaina Säätytalolla. Toistaiseksi koronaviruksen talousvaikutukset ovat kohdistuneet matkailuelinkeinoon ja teollisuudessa tarvittavien komponenttien saatavuuden heikentymisen kautta kokoonpanoteollisuuteen.
Hallituksella on talousarviossa varattuna 8,9 miljoonan euron määräraha koronaviruksen hillitsemiseksi tarvittaviin välittömiin tarpeisiin ja mahdollisuus lisätalousarvion kautta varata tarvittaessa lisää rahaa.
Viime keväänä sovitussa hallitusohjelmassa oli varauduttu myös miljardin euron elvytysvaralla kertaluonteisiin menoihin vuosien 2020–2022 aikana, jos talous Suomessa tai päämarkkina-alueilla vakavasti häiriintyisi.
Tämä tarkoittaisi talouskasvun kääntymistä laskuun kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana.
"Emme näe tässä vaiheessa, että hallitusohjelmassa sovitun suhdannemekanismin aktivointi olisi ajankohtaista", ministeri Kulmuni viittasi talouden vakavan häiriötilanteen varalle varattuun yhteensä miljardin euron elvytysvaraan.
Kulmunin mukaan silloin esimerkin omaisesti kyse olisi Suomen talouskasvun supistumisesta yhdellä prosentilla kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin.
Valtion kuluvan vuoden budjetti on sekin jo lievästi elvyttävä, ja alijäämäinen.
Hallituksen tavoitteena on synnyttää erilaisin toimin tänä vuonna 30 000 uutta työpaikkaa, jotka valtiovarainministeriö todentaa. Koko hallituskauden aikana hallitus tavoittelee yhteensä 60 000 työpaikkaa, 75 prosentin työllisyysastetta ja julkisen talouden tasapainottamista vuoteen 2023 mennessä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat