Janne Käpylehdon tavoite ja aikataulu ovat ennallaan: Lappajärveen sahataan maailman suurin jääkaruselli, joka pyörii lauantaina 27. päivä helmikuuta.
Jääkannesta on tarkoitus sahata irti halkaisijaltaan noin 230-metrinen kiekko.
Jos homma onnistuu, jääkarusellien maailmanennätys napataan takaisin Suomeen.
Nyt jääkarusellien ME-tulos on amerikkalaisen Chuck Zwillingin nimissä. Hän on sahannut Yhdysvalloissa hieman yli 225-metrisen karusellin.
Jo alkuviikosta Käpylehto tiimeineen sahasi 35-metrisen pyörijän, joka jää ison ympyrän sisään.
"Meni aika kivuttomasti", Käpylehto sanoo pikkupyörylän teosta.
Väsymätön ideanikkari ja keksijä Käpylehto luettelee syitä, miksi innostui karuselleista.
”Jääkaruselli on teknologinen haaste. Lisäksi se on erittäin kummallinen, hyvin hauska ja se kiinnostaa ihmisiä.”
Ilonpito ja yllätyksellisyys ovat osa Käpylehdon hankkeita.
Nauru raikuu jääkarusellien liepeillä, mutta mukana pyörii asiaa. Käpylehdon yksi teema on koko ajan ollut ilmastonmuutos.
”Hoidetaan tämä ilmastonmuutoshaaste kuntoon, jotta voimme sahata jääkaruselleja jatkossakin”, hän tiivistää viestinsä.
Käpylehto tunnetaan muistakin tempauksistaan. Moni muistaa Suomenlahden ylityksen saunalautalla. Suomen muotoisella jäälautallakin mies on seilannut.
”Nämä härvelitoteutukset liittyvät usein energiaan. Jääkaruselleja olen pyöritellyt sähköperämoottoreilla, jotka saavat voimansa aurinkopaneeleista.”
Aurinkoenergiasta Käpylehto on julkaissut tietokirjojakin.
”Törkeän iso”, Käpylehto sanoo Lappajärveen sahattavasta karusellista. Kun halkaisija on 230 metrin luokkaa, kiekolle kertyy ympärysmittaa yli 720 metriä.
Mitä suurempi karuselli, sitä vaikeampi se on rakentaa. Mittaus on isoin urakka.
”Jos mittaus on pielessä, karuselli ei pyöri. Mittauksen tarkkuus ja sahausten määrä – niistä se vaikeus tulee ison karusellin teossa."
ME-tulosta tavoittelevasta kiekosta tulee niin suunnaton, että sen liikuttamiseen Käpylehto varautuu järeillä perämoottoreilla.
Yli 60 jääkarusellin kokemuksellaan Käpylehto antaa kaksi nyrkkisääntöä kaikille kiinnostuneille.
”Ensimmäinen sääntö: mittaa kolmesti, sahaa kerran.”
Toinen sääntö muistuttaa, että matkaan voi tulla mutkia.
”Varaudu suunnitelmiin B ja C ja joskus myös suunnitelmaan D.”
Bee, cee ja dee ovat tarpeen, sillä aina sattuu jotakin yllättävää.
”Moottorisahoja menee rikki, joten pitää olla varasahoja. On tehtävä paikkasahauksia. Mutterit ja ketjut saattavat jäätyä. Ja niin edelleen."
Ensimmäisen jääkarusellinsa Käpylehto sahasi vuonna 2017 Lohjalle mökkisaarensa kylkeen.
Hän muistuttaa, että ei ole keksinyt jääkarusellia.
”Tuosta vuoden 2017 karusellista kuitenkin käynnistyi valtava kansainvälinen mediamylläkkä, ja monet tiimit useista maista ovat innostuneet karuselleja sahailemaan.”
Käpylehto arvelee, että Helsingissä on hyvinkin voinut pyöriä jääkaruselleja satakunta vuotta sitten.
”Suomessa ja varsinkin Helsingissä on pitkät perinteet jään viihdekäytöllä”, hän sanoo ja ihastelee tuttavansa, tietokirjailija Eero Haapasen lanseeraamaa jään viihdekäyttö -ilmaisua.
Maailman suurimman jääkarusellin Janne Käpylehto on rakentanut neljä kertaa.
Vuonna 2019 Käpylehto tiimeineen hankki ME-tittelin karusellilla, joka sahattiin noin metrin paksuiseen jäähän Nilsiän Tahkovuoressa: 186-metrinen karuselli on suurin Käpylehdon tekemistä. Toistaiseksi.
Ennätystehtailussa osaajat jakavat tietojaan.
”Olin auttamassa Chuck Zwillingia ME-karusellin teossa. Chuck kavereineen olisi tullut Lappajärvelle – mutta korona”, Käpylehto kertoo.
Hän on varma, että Zwilling nähdään Lappajärvellä ensi vuonna.
”Ja toivottavasti silloin voidaan järjestää yleisötapahtuma.”
Samaa toivoo Lappajärven kunnanjohtaja Sami Alasara.
"Tavoite on, että jääkaruselleista saataisiin perinne Lappajärvelle ja koko tälle seudulle. Se olisi mainio talvikauden elävöittäjä."
Kunnon kansanjuhla olisi mahtava, Alasara sanoo.
"Sitä yritämme yhdessä naapurikuntien Alajärven ja Vimpelin kanssa. Yksin ollaan liian pieniä, yhdessä paljon isompi."
Ideoita oheistapahtumiksi riittää.
"Pyörivää jääpilkkiä ja monia muita aktiviteetteja pystytään kehittämään."
Alasaran mielestä jääkarusellit symboloivat koronan jälkeistä aikaa.
"Pyörien pitää lähteä pyörimään. Elämän on rullattava."
Perjantaina Alasaralla oli kova urakka. Heti aamuvarhaisella alkoi lähes 60 kilometrin hiihtomarssi Lappajärven jäällä. Alasaran kumppaneina taivalsivat naapurikuntien pomot, Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen ja Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli.
Plussakelissä ja 2,60-metrisillä metsäsuksilla hiihdetty lenkki lienee ikimuistoinen.
Perjantaina iltapäivällä jääkarusellissa valmistauduttiin jo kuntapomojen saapumiseen. Laukaalaisen Kekosaunat-yrityksen Jukka Vidgren viimeisteli jääsaunaa kylpykuntoon. Kiuas oli paikallaan ja lauteet lähes valmiit.
Työ oli tuttua. Vidgren on jääsaunojenkin osaaja. Pakkasesta lämpöasteiseksi muuttunut sää toi pientä lisätyötä.
"Seinien saumoja joudutaan vähän tilkitsemään, mutta saunominen onnistuu erinomaisesti."
Koronatilanteen vuoksi Lappajärven karusellitempaus ei tänä vuonna ole yleisötapahtuma.
Lue lisää: