Veikkauksen tuotot osaksi valtiontaloutta – jakomalli ministeriöiden kesken pysyy ainakin siirtymäkauden ennallaan
Hallituskausien vaihdoksia tasaamaan perustetaan parlamentaarinen neuvotteluryhmä, joka seuraa rahoituksen muutoksia valtiontuen saajien näkökulmasta.
Pelihaittojen ehkäiseminen esitetään uudistuksessa erotettavaksi budjetissa omaksi määrärahakseen. Kuva: Jarno MelaYhden rahapeliyhtiön syntyessä luotiin järjestelmä, jolla pelituotot on ohjattu kolmen ministeriön kautta yleishyödyllisille kansalaisjärjestöille ja muuhun tukea vaativaan toimintaan.
Nyt parlamentaarinen työryhmä ja valtiosihteerien edustama selvitysryhmä esittävät, että nykyinen malli, jossa Veikkauksen tuotot on ohjattu kolmelle ministeriölle, puretaan. Rahapelituotot siirretään valtion budjettiin, ja eduskunta päättää vuosittain rahoituksen hallituksen ja ministeriöiden neuvottelujen pohjalta.
Taustalla on pelihaittojen ehkäisy, jonka vuoksi Veikkauksen on pitänyt tiukentaa tunnistautumista ja vähentää automaatteja. Sen seurauksena rahapelituotot ovat kääntyneet laskuun parin viime vuoden aikana.
Selkeyttä rahoitukseen ovatkin toivoneet valtiontukea saavat kansalaisjärjestöt ja muut edunsaajat. Pohjana valmistelulle toimi ministeri Erkki Liikasen työryhmä, jonka kolmesta mallista yksi ehdotti Veikkkaus-kytkyn täyttä purkamista.
Työryhmä ehdottaa, että ministeriöiden väliset jakosuhteet toimivat rahoituksen perustana ainakin vuosina 2024–2026.
”Ministeriöiden välisiä jakosuhteita, jotka nyt lukevat arpajaislaissa, ei tarvitse jatkossa orjallisesti noudattaa. Mutta varmaan siirtymävaihe antaa suuntaa siihen, miten tulevaisuuden jakomalli muotoutuu”, totesi tiistain tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Henrik Haapajärvi valmisteluryhmästä.
On tiedostettu, että uusi malli voi olla rahoitusta saavien kannalta alttiimpi poliittisille suhdanteille. Samalla se kuitenkin tuo myös joustoa.
"Julkisen valtiontalouden suunnitelma antaisi useammalle vuodelle määrärahojen tason, mutta sen sisällä voidaan joustavammin muuttaa jakoja – tosin osana eduskunnan budjettivaltaa", asiaa valotti parlamentaarisen ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.).
Jotta rahoituksen saajille ei kuitenkaan aiheutuisi äkkinäisiä vaihdoksia poliitiisten voimasuhteiden muutosten mukaan eli hallitusten vaihtuessa, perustetaan hänen mukaansa turvajärjestelmäksi parlamentaarinen neuvotteluryhmä.
Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) totesi Koskisen tavoin, että järjestelmästä halutaan tehdä avustusten saajille ennakoitava.
"Onko tämä uhka vai mahdollisuus? Tässä mitataan parlamentaarikkojen kyky tehdä vastuullisia päätöksiä", hän tuumi.
"Jos joku olisi muutama vuosi sitten sanonut, että (Veikkaus-tuottojen) jakosuhdelaki poistetaan ja rahoitus viedään budjettilain alle, sille olisi varmasti naurettu", hän havainnollisti muutoksen merkittävyyttä.
Yleishyödyllisten järjestöjen ja muiden valtiontuen saajien kokonaissumma lasketaan koronaa edeltävän vuosikymmenen keskiarvosta. Se putoaa hieman kaikkien ministeriöiden osalta vuoteen 2026 mennessä.
Tiedotustilaisuudessa kannettiin huolta erityisesti kulttuurialan rahoituksen putoamisesta, kun korona-aikana sektori on muutoinkin kärsinyt erityisen pahasti. Leikkaus tulee olemaan vuosina 2024–2026 arviolta 2,5 miljoonaa euroa.
Syynä on, että veteraanien kuntouttamiseen tarvittava rahoitus vähenee. Summa päädyttiin ottamaan huomioon niin, että kaikkien edunsaajien kokonaispotti laskee sen mukaisesti eikä vain sosiaali- ja terveysministeriön osuus, josta veteraanityötä tuetaan.
Tieteen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoituksen kasvattamisesta annettu erillinen ehdotus ei vaikuta raportin mukaan nyt annettuihin esityksiin, jotka menevät eduskuntaan ensi syksynä.
Oleellinen muutos tapahtuu myös siinä, että rahapelihaittojen ehkäisytyö eriytetään omaksi kokonaisuudekseen valtion budjetissa. Se, kuinka sen rahoitus käytännössä järjestetään, vaatii Haapajärven mukaan valmistelua.
Laadittaviksi jäävät sosiaali- ja terveys- sekä maa- ja metsätalousministeriön osalta puitelait, joissa määritellään edunsaajat ja korvausperusteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön osalta laki on jo olemassa.
Valtionavustusta saavat eri sektoreilla toimivien vapaaehtois-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen lisäksi myös esimerkiksi tiede, kilpaurheilu sekä MMM:n kautta raviradat, jotka vastaavat hevospelien toimintaedellytyksistä raveja pyörittämällä.
Johannes Koskinen toi esiin, että tähän asti Veikkaus-potista on rahoitettu myös erilaisia valtion laitoksia kuten teattereita ja museoita – poikkeusvuosina myös niiden isoja investointeja.
Kokonaisuutta tulee hänen mukaansa jatkossa tarkastella myös siltä kannalta, "että valtion pysyvät menot siirtyisivät normaalimomenteille ja tämä rahoituskokonaisuus keskittyisi enemmän kolmannen sektorin tukeen".
Työryhmän raportin mukaan uudessa toimintamallissa kannustetaan avustusta saavia organisaatioita kehittämään omaa varainhankintaansa. Sähköistä rahoituksenhakua kehittämällä tähdätään hakemusmenettelyjen yhtenäistämiseen.
Lisäksi selvitetään yhteisen avustuskeskuksen perustamisen hyödyt, haitat ja toimintaedellytykset.
Lue myös:
Valtioneuvosto hyväksyi raviratojen tuet vuodelle 2022 – kokonaissumma pysyi viime vuoden tasolla
Suora Veikkaus-linkki puretaan
- Valtionavustus sosiaali- ja terveysalan sekä nuorisojärjestöille, tieteelle ja tutkimukselle, kulttuurille ja urheilulle, sotaveteraaneille ja hevostaloudelle olisi vuonna 2024 keskimäärin 990 miljoonaa euroa.
- Veteraanien vähetessä summa laskee 15,1 miljoonalla vuoteen 2026 mennessä.
- Nykyisiä jakosuhteita noudatetaan siihen asti: opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 53, sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 43 ja maa- ja metsätalousministeriö (MMM) 4 prosenttia.
- Vuonna 2026 rahoitusmääriksi lasketaan OKM 517 miljoonaa (tänä vuonna 536), STM 419 (426) ja MMM 39 (vajaa 40) miljoonaa euroa.
- Rahoitusmalli viedään eduskuntaan syksyllä ja se otetaan käyttöön vuoden 2024 alusta.
- Mallin valmisteluun osallistuivat seitsemän valtiosihteeriä sekä edustajat kaikista eduskuntapuolueista.
- Osaksi valmistelussa kuultiin myös asiantuntijoita viidestä tuensaajia edustavasta organisaatiosta, jotka olivat Soste ry, Kulta ry, Allianssi, Olympiakomitea ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.
- Hallitus päätti viime keväänä vuosien 2022–2023 rahoituksesta entisen jakomallin perusteella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat