
Ennätyksellinen helleaalto ja kuivuus aiheuttavat kovan iskun eurooppalaisille viljelijöille. Se kärjistää osaltaan Ukrainan sodan aiheuttamaa ruokakriisiä.
Erityisen dramaattinen tilanne on Pohjois-Italiassa, missä Po-joki on osin kuivunut kokonaan. Muiden muassa Durum-vehnän, risottoriisilajikkeiden, tomaatin ja vesimelonin sadot ovat jäämässä poikkeuksellisen heikoiksi. Italian tärkeimpien maatalousalueiden tuottajajärjestöjen arvioiden mukaan jopa puolet sadoista saatetaan menettää.
Maa- ja metsätalouden lisäksi kuivuus on myrkkyä Euroopan energiahuollolle, joka on muutenkin ajautumassa historialliseen kriisiin. Venäjä on Ukrainan sodan aiheuttaman pakotekierteen myötä leikannut kaasutoimituksia huomattavasti.
Tunnettu saksalainen taloustieteilijä ja historioitsija, IW-taloustutkimuslaitoksen johtaja Michael Hüther on kehottanut saksalaisia varautumaan siihen, että talvella venäläinen kaasujätti Gazprom vääntää kaasuhanat kiinni kokonaan.
Helteen ja kuivuuden aiheuttama Euroopan suurten jokien veden pinnan lasku on vaikeuttamassa uhkaavan kaasu- ja energiakriisin torjumista. Samalla paljastuu, miten monella tavalla riippuvaisia monet EU-maat edelleen ovat Eurooppaa halkovista joista.
EU on asettanut tavoitteeksi, että kaasuvarastojen täyttöaste on marraskuuhun mennessä nostettava 80 prosenttiin. Tähän tavoitteeseen päästään erityisesti Saksassa vain niin, että hiilen käyttöä lisätään.
Hiilivoimaloiden ylösajoa vaikeuttaa kuitenkin se, että hiiltä ei pystytä kuljettamaan riittäviä määriä, koska Reinin ja Mainin veden pinta on poikkeuksellisen alhaalla. Suuret laivat eivät pysty joko liikennöimään lainkaan tai niiden pitää ajaa selvästi pienemmillä lasteilla kuin normaalisti.
Venäjä on ilmoittanut, että se toimittaa Saksaan Nord Stream 1 -putkea pitkin enää vain viidenneksen normaalista kaasumäärästä. Saksan johtavat taloustutkimuslaitokset arvioivat, että tällä viidenneksellä maan energiahuolto pystytään juuri ja juuri varmistamaan.
Tiistaina EU-maat pääsivät periaatteelliseen sopuun siitä, että kaasun käyttöä vähennetään 15 prosenttia. Useat jäsenmaat varasivat itselleen kuitenkin oikeuden poikkeuksiin.
Joka tapauksessa kaasun käytön vähentäminen onnistuu vain, jos muiden energialähteiden osuutta sähkön ja lämmön tuotannosta pystytään nostamaan. Juuri tämän vaihtoehtoisen tuotannon Euroopan jokien kuivuminen osaltaan vaarantaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin näyttäisi muutenkin olevan niskan päällä sekä kaasu- että viljasodassa. Jos kuivuus ja kuumuus jatkuu, Venäjän yliote vain vahvistuu.
Italiassa 25 prosenttia sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Tammikuusta kesäkuuhun vesivoimalla tuotetun energian määrä jäi noin puoleen normaalista. Italian energiayhtiöiden keskusliiton UtilItalian asiantuntijat arvioivat, että Po-joen vesipula on pahin 70 vuoteen.
Myös Itävallassa, missä vesivoiman osuus energiantuotannosta on noin kolmannes, tilanne alkaa kuivuuden vuoksi olla monin paikoin kriittinen. Vuorilta virtaa helteen ja kuivuuden vuoksi poikkeuksellisen vähän vettä voimaloihin.
Samaan aikaan Euroopan sähköhuollon kannalta tärkeässä Ranskassa noin puolet maan 56 ydinvoimalasta on suljettu, koska niiden huoltotöitä on viime vuosina laiminlyöty. Osa ydinvoimaloista on jouduttu ajamaan alas, koska niillä ei ole käytettävissä riittävästi jäähdyttämiseen tarvittavaa jokivettä.
Kuivuudella on supistuvien satojen lisäksi myös toinen yhteys kärjistyvään ruokakriisin, jonka Ukrainan viljasatamia saartava Venäjä on aiheuttanut.
Vaikka Venäjä ja Ukraina ovat yhdessä YK:n ja Turkin kanssa sopineet, että Mustallemerelle luodaan turvallinen vientikäytävä viljalaivoja varten, Ukrainan viljaa yritetään saada liikkeelle myös vaihtoehtoisia reittejä. Yksi niistä kulkee Ukrainasta Tonavan kautta Romanian satamiin.
Näitä kuljetuksia varten pienempää jokilaivakapasiteettia on siirretty Reiniltä Tonavalle. Pienempiä aluksia tarvittaisiin kuitenkin kipeästi hiilen kuljettamiseen, koska isoja laivat eivät pysty ajamaan täydellä lastilla mataliksi kuivuneissa joissa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin näyttäisi muutenkin olevan niskan päällä sekä kaasu- että viljasodassa. Jos kuivuus ja kuumuus jatkuu, Venäjän yliote vain vahvistuu.
”Helleaalto tuntuu nyt iskevän pahimpaan mahdolliseen aikaan eli juuri silloin, kun sähköä pitäisi pystyä tuottamaan muilla energialähteillä kuin venäläisellä kaasulla”, ajatushautomo Bruegelin energia-asiantuntija Simone Tagliapietra murehtii Welt am Sonntag -lehdessä. Hän viittaa nimenomaan helteen vuoksi suljettaviin ja alasajettaviin ydin- ja vesivoimaloihin.
Boston Consulting Groupin asiantuntijoiden mukaan Euroopan pitää nyt toivoa hellekesän perään leutoa talvea, joka vääjäämättä toisi apua orastavaan kaasukriisiin.
Lue lisää:
Maastopaloja saatu hallintaan Euroopassa – riski uusiin tuhoisiin paloihin on edelleen olemassa